POPULISMI Tuoreen haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan populististen puolueiden kannattajia Suomessa, Unkarissa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa yhdistää vahva 1980- ja 1990-lukuihin liittyvä nostalgia, kansallistunteen voimistuminen sekä turvallisuuden, vakauden ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden kaipuu.
Populistipuolueiden äänestäjien mielissä kyseiset vuosikymmenet olivat taloudellisesti vakaita ja työpaikat turvattuja. Nykyaikaa sen sijaan leimaa globalisaatio, jonka koetaan uhkaavan perinteisiä arvoja sekä omaa historiaa, kulttuuria ja jopa uskontoa.
Globalisaatiota vieläkin suurempana uhkana nähdään muslimimaahanmuuttajat. Unkarissa populistipuolueiden kannattajien silmissä epätoivottavan vähemmistön muodostavat romanit, jotka muodostavat vain kaksi prosenttia maan väestöstä.
– On ilmeistä, että perussuomalaisten kaltaiset liikkeet ovat oikein onnistuneesti käyttäneet nationalistisia stereotypioita politiikassaan ja retoriikassaan, sanoo Helsingin yliopiston professori Jussi Pakkasvirta.
Pakkasvirta kirjoitti tutkimusraportin perussuomalaisia koskevan luvun. Stereotypioilla hän tarkoittaa ennen kaikkea kuvitellun yhtenäisen kansakunnan vastinpariksi luotuja yksinkertaistettuja kuvia muista etnisistä ryhmistä.
Populistipuolueiden äänestäjät eivät kuitenkaan ole yksiselitteisesti muutosta tai edes globalisaatiota vastaan. Nämä äänestäjät ovat taloutta koskevalta ajattelultaan selkeästi vasemmalla: globalisaation ongelmina nähdään ennen kaikkea vaurauden epätasainen jakautuminen, yhteisöjen hajoaminen sekä pienten, keskisuurten ja paikallisten tai alueellisten yritysten vaikeudet.
Tutkimusraportin toimittaja, politiikan tutkija Tamás Boros näkee populismin vaarana vallan kahmimisen yhdelle puolueelle kansalta saadun mandaatin varjolla. Näin on tapahtunut Unkarissa Victor Orbánin Fidesz-puolueen kohdalla. Ongelmana on myös vähemmistöjen oikeuksien polkeminen.
– Maahanmuuton suhteen olisi kyettävä uskottaviin kotouttamistoimiin omaksumatta äärioikeiston rasistista retoriikkaa, unkarilaislähtöisen Policy Solutions -konsultti- ja tutkimusinstituutin strateginen johtaja Boros sanoo.
Populismipuolueiden kannattajien ajatuksia yhteiskunnasta tutkittiin viidessä maassa identtisillä fokusryhmähaastatteluilla syksyllä 2018. Suomen osalta Taloustutkimus toteutti kaksi ryhmähaastattelua Helsingissä ja yhden Kouvolassa.
Tutkimuksen tilasivat Foundation for European Progressive Studies -ajatuspaja FEPS ja Policy Solutions -konsultti- ja tutkimusinstituutti yhteistyössä Kalevi Sorsa -säätiön, Fondation Jean Jaurèsin, Das Progressive Zentrumin ja Fondazione Pietro Nennin kanssa.
Kommentoi Facebookissa