Palkansaaja tienasi 34 päivässä pörssijohtajan päiväpalkan – ”Tuloerojen kasvun hillitseminen on tärkeää”

Suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansiot vuonna 2017 olivat 1 600 704 miljoonaa euroa, kun palkansaaja tienasi 40 250 euroa.

Suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansiot vuonna 2017 olivat 1 600 704 miljoonaa euroa, kun palkansaaja tienasi 40 250 euroa. (Kuva Fotolia)

Palkitseminen kuuluu STTK:n mukaan kaikille ja järjestelmät on saatava läpinäkyviksi.

TALOUS STTK on jo useamman vuoden seurannut, miten suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien välinen ansioiden suhde kehittyy. Seuranta on saanut alkunsa vastaavasta Fat Cat Daystä. STTK:n laskelmat perustuvat yhtiöiden julkisiin vuosikertomuksiin ja tilastokeskuksen tietoihin.

Tiedot vuodelta 2017 osoittavat, että palkansaaja on 18. helmikuuta tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan verran. Vuonna 2017 tähän tarvittiin 34 työpäivää kun vuotta aiemmin suhdeluku oli 33 päivää. Suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansiot olivat vuonna 2017 yhteensä 1 600 704 miljoonaa euroa kun vastaavana aikana yksityisen sektorin palkansaaja tienasi 40 250 euroa.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ihanne ovat pienet tuloerot. Suomi on kansainvälisessä vertailussa pienten tuloerojen maa.

– STTK ei vastusta tuloeroja, mutta niiden kasvun hillitseminen on tärkeää. Taloustieteellisen tutkimuksen perusteella pienehköt tuloerot lisäävät hyvinvointia ja talouskasvua. Jyrkkä tuloerojen kasvu altistaa populismin nousulle ja vahvistaa ääriliikkeitä. Tästä on esimerkkejä eri puolilla Eurooppa, ja ilmiö on heijastunut myös Suomen politiikkaan, ekonomisti Antti Koskela toteaa.

STTK:n tuoreessa jäsenbarometrissä jäseniltä kysyttiin, miten tyytyväisiä he ovat palkkaansa. Vastaajista 43 prosenttia sanoo olevansa melko tai erittäin tyytyväinen, ja 57 prosenttia melko tai erittäin tyytymätön palkkansa.

STTK korostaa, että palkitseminen ei voi eikä saa olla vain ylimmän johdon etuoikeus.

– Kaikille kuuluu oma reilu osuus tuloksesta. Oikeudenmukaista palkitsemista vaikeuttaa se, että toimivia ja kannustavia palkitsemisjärjestelmiä käytetään liian vähän. Esimerkiksi tulospalkkausjärjestelmät ja henkilöstörahastot ovat hyviä tapoja palkita koko henkilöstöä. Palkka-avoimuutta on lisättävä ja palkitsemisen perustelut tehtävä näkyviksi, Koskela korostaa.

Lue myös: Kaksi erilaista selvitystä ja vastakkaiset tulokset – haluatko palkkatietojen olevan työpaikoilla julkisia?

Kommentoi Facebookissa