KOULUKIUSAAMINEN Sosioekonomiset erot osallisuudessa koulukiusaamiseen ovat kasvaneet vuodesta 2000 vuoteen 2015. Sekä säännöllisesti kiusatuksi tuleminen että kiusaajana oleminen olivat jo vuonna 2000 yleisempiä, jos nuoren vanhemmilla oli vain vähän koulutusta, jos perheessä oli ollut työttömyyttä ja jos nuori asui vain yhden vanhemman perheessä.
Vuonna 2015 sosioekonomiset erot nuorten välillä olivat jo moninkertaistuneet. Sosioekonomiset erot voivat altistaa häiriöille. Tämä ilmenee Child Abuse & Neglect -lehdessä juuri ilmestyneestä nuorisopsykiatrian tutkimuksesta, jonka ovat julkaisseet Noora Knaappila kollegoidensa kanssa.
– Syynä sosioekonomisten erojen kasvuun voi olla, että yhteiskunnan yksilökeskeisyyden korostumisen myötä asenteet huono-osaisempia kohtaan ovat koventuneet, Knaappila sanoo.
Nuoret, joilla ei ole ikätoveriensa arvostamia statussymboleja, kuten kalliita puhelimia tai merkkivaatteita, voivat joutua aiempaa helpommin kiusatuiksi.
– Samoin toisten kiusaaminen saattaa ilmentää asenneilmapiirin kovenemisesta johtuvaa pahoinvointia. Sosioekonomisten erojen kasvu on huolestuttavaa, sillä ne lisäävät sekä inhimillistä kärsimystä että yhteiskunnan kustannuksia, Noora Knaappila sanoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin koulukiusatuksi tulemisen ja koulukiusaajana olemisen yhteyksiä sosioekonomiseen asemaan Suomessa 2000-luvulla. Sekä koulukiusaamisen kohteeksi joutuvilla että kiusaamiseen syyllistyvillä nuorilla on enemmän mielenterveyden häiriöitä ja psykososiaalisia ongelmia kuin niillä, jotka eivät ole osallisia koulukiusaamiseen.
Noora Knaappila kuuluu Taysissa tutkimusryhmään, jota johtaa nuorisopsykiatrian vastuualuejohtaja ja professori Riittakerttu Kaltiala-Heino.
Kommentoi Facebookissa