Uhrit menettävät nettihuijauksissa muutakin kuin rahaa – yli 25 miljoonaa euroa saatiin palautettua takaisin

Vaikka erilaisia huijauksia tapahtuu jatkuvasti ja ne muuttavat muotoaan, niiltä on mahdollista suojautua. (Kuvituskuva Fotolia)

Suomalaiset menettivät viime vuonna nettihuijauksissa noin 47 miljoonaa euroa.

NETTIHUIJAUKSET Vuonna 2021 poliisille tehtiin yhteensä 2 500 ilmoitusta nettihuijauksista ja suomalaiset menettivät huijauksissa noin 47 miljoonaa euroa. Summa olisi voinut olla suurempikin, mutta pankit ja viranomaiset onnistuivat estämään yli 25 miljoonan euron edestä varojen siirtoja huijareille ja palauttamaan varat.

Niin sanotuissa IT-tuki-, toimitusjohtaja-, rakkaus- ja dokumenttihuijauksissa menetettiin yhteensä 16 miljoonaa euroa, sijoitushuijauksissa yli 20 miljoonaa euroa ja pankkien nimissä tehdyissä huijauksissa 10 miljoonaa euroa. Tilastoitujen tapausten lisäksi esiintyi myös tilastoimattomia tapauksia, joiden lukumäärää ja rahallista rikoshyötyä ei tiedetä tarkasti.

Viranomaisille ilmoitettujen nettihuijausten rikoshyöty suureni vuodesta 2020 vuoteen 2021 lähes kolmanneksen. Tammi-maaliskuussa 2022 ilmoitusten ja rahallisen rikoshyödyn määrä kuitenkin pieneni yli 40 prosenttia verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon.

Uhrit menettävät huijauksissa muutakin kuin rahaa. Varsinkin pitkään jatkuneiden huijausten paljastuessa uhrit saattavat kokea häpeää eivätkä halua kertoa tapahtuneesta edes läheisilleen. Keskusteluapua kannattaa kuitenkin hakea, jottei asian kanssa jää yksin. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys osaa auttaa tällaisissa tilanteissa. Uhriksi joutuminen ei ole kenenkään oma valinta.

Vaikka erilaisia huijauksia tapahtuu jatkuvasti ja ne muuttavat muotoaan, niiltä on mahdollista suojautua. Finanssiala kertoo, että helposti muistettava tapa suojautua on Varo, varmista, varoita -kampanjan muistisääntö: varo epäilyttäviä viestejä ja yhteydenottoja, varmista, mistä yhteydenotot tulevat ja että kirjaudut palveluihin oikeaa reittiä, ja varoita huijauksista myös muita.

Tärkein sääntö on se, että henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset ja maksukorttien tiedot on tarkoitettu vain omaan käyttöön. Tietoja ei pidä antaa kenellekään ulkopuoliselle missään viestintäkanavassa tai verkkopalvelussa, jonka luotettavuudesta ei ole täysin varma. Tietoja kalastellaan esimerkiksi pankkien ja viranomaisten nimissä sähköpostitse, tekstiviesteillä, puheluissa ja hakukoneiden kautta.

Jos saat viestin, puhelun tai muun yhteydenoton, jossa joku pyytää maksuja tai pankkitunnuksia, toimi Varo, varmista, varoita -ohjeiden mukaan. Lisää tietoa ja ohjeita on saatavilla kampanjan verkkosivuilta.

Lue myös: Kesä on huijareiden kulta-aikaa – yrityksiin kohdistuu yhä taitavampia huijausyrityksiä

Varo, varmista ja varoita – näin suojaudut huijauksilta

Varo

tekstiviestissä tai sähköpostiviestissä tulevia linkkejä

IT-tuen nimissä tulevia odottamattomia puheluita

pankin, poliisin tai muun viranomaisen nimissä tulevia odottamattomia puheluita

hakukoneen ehdottamia linkkejä pankkien tai viranomaisten sivuille

nettisivuilta ponnahtavia yllätysvoittoja tai arvontoja.

Varmista

keneltä viesti tai puhelu tuli. Pankit ja viranomaiset soittavat erittäin harvoin odottamatta. Varmista, tuleeko puhelu varmasti taholta, jonka nimissä soittaja esiintyy.

että kirjaudut verkkopankkiin tai viranomaisen palveluun oikean verkkosivun kautta. Varmin tapa päästä oikealle sivulle on kirjoittaa verkkoselaimen osoitekenttään yrityksen tai viranomaisen suora osoite (esim. organisaatio123.fi/com). Voit myös tallentaa osoitteen kirjanmerkiksi tai käyttää pankin tai viranomaisen mobiilisovellusta.

Varoita

pankkiasi, jos olet menettänyt rahaa tai huomaat antaneesi tietojasi huijareille. Ole heti yhteydessä pankkiin ja kerro, mitä on tapahtunut. Näin pankki voi yrittää estää tunnustesi väärinkäytön.

mieluiten kirjallisia kanavia pitkin yritystä tai viranomaista, jonka nimissä huijari on lähestynyt sinua

läheisiäsi, jotta he osaavat varoa huijauksia

muita tekemällä rikosilmoitus poliisille.

Kommentoi Facebookissa