HÄIRINTÄ Ulkoasiainhallinnossa on ollut jo vuosia voimassa epäasiallisen käyttäytymisen ja seksuaalisen häirinnän nollatoleranssi. Ulkoministeriön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely kuitenkin paljastaa, että ministeriössä on lukuisia häirintätapauksia, joita ei ole käsitelty ministeriön omien ohjeiden mukaan henkilöstön edustajien kanssa.
Ulkoministeriössä on tehty kymmeniä ilmoituksia häirinnästä, mutta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n mukaan suurta osaa niistä ei ole lähdetty selvittämään ministeriön sisäisten ohjeiden mukaisesti.
– Päinvastoin työnantaja on arvostellut henkilöstön edustajia, jotka ovat asioiden selvittämistä pyytäneet. Tämä on erittäin huolestuttavaa, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön asiantuntija, lakimies Katja Aho.
JUKO kertoo yrittäneensä useampaan otteeseen saada häirintätapaukset käsittelyyn. Ministeriön työnantajaedustajat eivät ole suhtautuneet esityksiin myönteisesti, vaan ovat päinvastoin pyrkineet välttelemään asiaa. Keväällä 2018 he ovat järjestön mukaan myös suoranaisesti arvostelleet henkilöstöyhdistyksiä ja henkilöstön edustajia sekä pyrkineet kiistämään heidän toimivaltansa häirintätapausten käsittelyssä.
– Tämä on erittäin huolestuttava signaali, jota ei voida ohittaa olankohautuksella. Mikään työyhteisö ei voi hiljaisesti hyväksyä epäasiallista kohtelua tai häirintää. Henkilöstön edustajien pitää voida puuttua kaikkeen epäasialliseen toimintaan niin, ettei epäkohtien esiintuojalle aiheudu haitallisia seuraamuksia, sanoo Katja Aho.
Ulkoministeriön keväällä 2018 toteuttamassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyssä kävi ilmi, että häirinnästä oli tehty esimiehille 54 ilmoitusta, mutta vain 13 tapauksessa asiaa oli lähdetty selvittämään ministeriön ohjeiden mukaisesti. Ohjeita ei ollut vastaajien mukaan lainkaan noudatettu 17 häirintätapauksessa, ja 24 tapauksessa ilmoituksen tekijä ei tiennyt miten asia oli edennyt. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 376 työntekijää.
JUKO:n toiminnanjohtaja Maria Löfgren pitää todella tuomittavana sitä, että ulkoministeriössä työnantajan edustajat ovat mustamaalanneet henkilöstön edustajia sen sijaan että olisivat alkaneet selvittää asioita yhteistyössä.
– On kestämätöntä, että häirintää ja kiusaamista joutuu sietämään vuodesta toiseen, vaikka ongelmien mahdollisimman nopea, avoin ja asiallinen selvittäminen on kaikkien yhteinen etu. Tämä parantaa myös työhyvinvointia ja työn tuloksellisuutta.
Löfgren sanoo ulkoministeriön esimerkin osoittavan, että häirinnän kitkemiseen tarvitaan tehokkaampia keinoja, jotka purevat silloinkin, kun työnantaja on haluton tai kyvytön korjaamaan epäkohdat. Siksi ammattiliitoille pitää säätää kanneoikeus häirintätapauksiin.
Lue myös: Selvitys: Kymmenet maajoukkuepelaajat kertovat kokeneensa häirintää – erityisesti naiset ja nuoret
Kommentoi Facebookissa