HÄIRINTÄ Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n tänään julkaiseman selvityksen mukaan kymmenet suomalaiset jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueiden pelaajat ovat kokeneet häirintää pelaajauransa aikana. Häirintä kohdistuu erityisesti naisiin ja nuoriin.
Vakavissa tapauksissa häirintään syyllistyi useimmiten urheilijaan auktoriteetti- tai luottamussuhteessa oleva henkilö. Selvitys toteutettiin liittojen yhteisestä aloitteesta. SUEK selvitti seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän kokemuksia jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueissa.
Selvityksen perusteella useampi kuin joka kymmenes maajoukkuepelaaja eli 54 vastaajaa oli kokenut pelaajaurallaan häirintää. Valtaosa häirintää kokeneista oli naisia.
Suurin osa vakavaksi luokitellusta häirinnästä oli tapahtunut muualla kuin maajoukkueessa, mutta myös maajoukkuetoiminnassa oli koettu epäsopivaa käytöstä. Kaikki maajoukkueessa tapahtunut fyysistä itsemääräämisoikeutta loukannut häirintä oli mies- tai poikaurheilijoiden kokemaa. Useat naisurheilijat kertoivat kokeneensa maajoukkueissa sukupuoleen perustuvaa häirintää.
– Selvityksen mukaan urheilijat eivät koe pitkäaikaista tai toistuvaa seksuaalista häirintää tai sen uhkaa maajoukkuetoiminnassa. Useat pelaajat ovat kuitenkin joutuneet tilanteisiin, jotka ovat ylittäneet sopivuuden rajan, selvityksen tehnyt projektitutkija, liikuntatieteiden maisteri Johanna Hentunen SUEKista sanoo.
Maajoukkueen ulkopuolella häirintää oli kokenut yhteensä 33 henkilöä. Heistä kymmenen oli kokenut fyysistä seksuaalista häirintää. Ahdisteluun syyllistyi usein valmentaja tai muu joukkueen taustahenkilö.
– Erityiset huolenaiheet selvityksen perusteella ovat auktoriteettiaseman väärinkäyttö ja häirintätapausten puutteellinen ratkaiseminen. Valta on useimmiten häiritsijällä. Häirintää kokeneet urheilijat eivät ole löytäneet keinoja raportoida kokemastaan ja hakea apua, Hentunen toteaa.
Selvityksessä esitetään toimenpide-ehdotuksia, jotta häirinnästä olisi vastaisuudessa helpompi kertoa ja siihen osattaisiin puuttua.
– Kynnys raportoida häirinnästä on liian korkea. Liikunta- ja urheilutoimijat tarvitsevat käytännön keinoja, joiden avulla he osaavat käsitellä ja ratkaista häirintätapauksia, Hentunen sanoo.
Selvitys toteutettiin vuoden 2018 touko-syyskuun välisenä aikana sähköisenä kyselytutkimuksena. Selvityksessä olivat mukana kaikki jalkapallo- ja jääkiekkomaajoukkueet kaikista ikäluokista. Kyselyyn vastasi 496 urheilijaa, ja vastausprosentti oli 55. Selvityksen tilasivat SUEKilta Suomen Jääkiekkoliitto ja Suomen Palloliitto.
Kommentoi Facebookissa