JALKAPALLO Kärsimysten tieksi kutsuttu urheilutarina päättyi viime marraskuussa Suomen selviydyttyä ensi kertaa miesten jalkapallon EM-turnaukseen. Koronaviruspandemia siirsi unelmaa vuodella, mutta kesällä 2021 Huuhkajien on määrä pelata EM-kisoissa.
Suomen miesten jalkapallomaajoukkueella onkin totisesti riittänyt kärsimysnäytelmiä. Ennen kaikkea ne ovat olleet seurausta siitä, ettei jalkapallon pääsarja kehittynyt Suomessa täysammattilaissarjaksi.
Harrastajien tai lahjakkuuksien puutteesta Suomen heikkoa menestystä ei ole voinut syyttää. Jalkapallosta tuli yksi maan harrastetuimmista lajeista jo 1970-luvulla.
Kaupungistumisen myötä maa täyttyi 1960- ja 70-luvulla lähiöistä, joihin rakennettiin jalkapallokenttiä. Luonnollisesti jalkapallon harrastajien määrä moninkertaistui.
Kaupungistumisen seuraukset näkyivät 1975, kun Suomi sensaatiomaisesti eteni nuorten EM-kisojen finaaliin, jossa hävisi Englannille jatkoajalla. Englannin joukkueessa riitti tulevia tähtipelaajia, kuten Ray Wilkins, Glenn Hoddle ja Bryan Robson.
Miesten maajoukkueessa 1970-luku oli vuoteen 1978 saakka kuitenkin yhtä kärsimysnäytelmää. Tilanne muuttui karsinnoissa 1980 EM-kisoihin, kun nuorempia pelaajia nousi maajoukkueeseen.
Vuoden 1975 nuorten EM-joukkueessa pelasi muuan Atik Ismail, joka varmasti on yksi Suomen historian lahjakkaimmista pelaajista. Hän nousi 1978 A-maajoukkueeseen, ja onnistui maalinteossa heti ensimmäisissä arvoturnauskarsintaotteluissaan, kun Suomi voitti Helsingissä 1978 pelatuissa EM-karsintaotteluissa toukokuussa Kreikan 3-0 ja heinäkuussa Unkarin 2-1.
Voitot Kreikasta ja Unkarista olivat todella kovia saavutuksia. Kreikka selviytyi 1980 EM-kisoihin ja Unkari oli ollut mukana vuoden 1978 MM-kisoissa Argentiinassa. Tuohon aikaan EM-kisoihin selviytyi vain kahdeksan ja MM-kisoihin 16 joukkuetta.
Paluu arkeen koitti lokakuussa 1978, kun Kreikka kotikentällään voitti Suomen 8-1. Sen jälkeen Suomi ei olekaan hävinnyt A-maaottelua yhtä suurinumeroisesti.
Suomen päävalmentajana toiminut pelaajalegenda Aulis Rytkönen erosi nöyryyttävän Kreikka-tappion jälkeen. Uudeksi päävalmentajaksi pestattiin Esko Malm.
Surkeasta Kreikka-tappiostaan huolimatta suomalaisilla oli yhä mahdollisuuksia EM-kisoihin, vaikka niihin pääsi vain lohkovoittaja. Lohkovastustajat Kreikka, Unkari ja Neuvostoliitto pelasivat sopivasti ristiin.
Valmentajavaihdos ei ainakaan heikentänyt Suomen otteita. Heinäkuussa 1979 Suomi taisteli Helsingissä 1-1 -tasapelin Neuvostoliittoa vastaan. Ismail teki toisen puoliajan alussa ottelun tasoitusmaalin.
Lokakuussa Debrecenissa pelatussa vierasottelussa Unkaria vastaan Suomella oli voitolla mahdollisuus tarrata vielä kisapaikkaan, mutta kotijoukkue otti luulot pois. Unkari siirtyi ensimmäisellä puoliajalla Laszlo Feketen maaleilla 2-0 -johtoon, ja Miikka Toivolan kavennusmaalin jälkeen Gyorgy Tatar viimeisteli loppulukemat 3-1:een. Voitollaan Unkari ratkaisi Kreikalle kisapaikan.
Karsintojen päätösottelussaan Suomi taisteli 31. lokakuuta 1979 Moskovassa Neuvostoliittoa vastaan 2-2 -tasapelin. Neuvostoliitto oli johtanut pakkassäässä pelattua ottelua 2-0, mutta Kai Haaskiven ja Tuomo Hakalan maalit nostivat suomalaiset tasuriin.
Suomi sijoittui lohkossa kolmanneksi. Kisoihin mennyt Kreikka keräsi yhden pisteen enemmän ja toiseksi tullut Unkari päätyi Suomen kanssa tasapisteisiin. Neuvostoliitto jäi yllättäen lohkon jumboksi yhden pisteen erolla.
Ismail teki karsinnoissa neljä maalia. Hän oli Kreikan Thomas Mavrosin kanssa karsintalohkon maalikunkku.
Kreikka jäi Italiassa kesäkuussa 1980 pelatussa EM-turnauksessa lohkonsa jumboksi hävittyään Tshekkoslovakialle 1-3 ja Hollannille 0-1. Euroopan mestaruuden voittanutta Länsi-Saksaa vastaan Kreikka pelasi kuitenkin maalittoman tasapelin.
Neuvostoliitto ja Unkari olivat mukana MM-kisoissa 1982. Useampi Neuvostoliiton ja Unkarin MM-kisajoukkueen pelaajista oli kokemassa pistemenetyksiä Suomelle karsinnoissa 1980 EM-kisoihin.
Suomessa vahvasti sujunut jalkapallon EM-karsinta jäi vähemmälle huomiolle. Suomen urheilumedia keskittyi lähinnä huomioimaan, ettei Suomi taaskaan päässyt kisoihin. Tuohon aikaan tv-urheilumonopolia harjoittanut YLE ei näyttänyt Suomen pelejä televisiosta suorina lähetyksinä.
Jalkapallomaajoukkue ei ollut 1970-luvulla mikään katsojamagneettikaan. Helsingissä 1978 Kreikka-ottelussa oli katsojia 7740 ja Unkari-ottelussa vain 4797. Huomionarvoista oli, että Unkari-ottelun katsojamäärä oli pienempi kuin Kreikka-ottelussa, vaikka se pelattiin sen jälkeen, kun Suomi oli voittanut Kreikan 3-0.
Suomen ja Neuvostoliiton ottelussa katsojia oli heinäkuussa 1979 Helsingissä vain 13 119, vaikka Suomi taisteli silloin vielä EM-kisapaikasta. Jalkapallo oli 1970-luvun Suomessa marginaalilaji.
Hämmästyttävän hyvä EM-karsintamenestys ei poikinut Suomelle menestystä seuraaviin koitoksiin. Karsinnoissa 1982 MM-kisoihin Suomi jäi lohkonsa jumboksi voitettuaan vain yhden ottelun. Karsinnoissa 1984 EM-kisoihin Suomi ei voittanut yhtään ottelua.
Lopahdukselle oli loogisia syitä. Ennen kaikkea se johtui Suomen puutteellisesta jalkapallokulttuurista.
Vuoden 1975 nuorten EM-hopeajoukkueen pelaajat eivät pystyneet kehittymään riittävästi. Suomen SM-sarjassa pelillinen taso oli kaukana Euroopan kovista ammattilaissarjoista, eikä pelaaja-agenttitoiminta ollut Suomessa riittävän tasokasta.
– Oli toimijoita, kuten Paavo Einiö tai Erkki Porola, joka oli liitossa, auttamassa meitä kansainvälisille kentille. Sektorit ja yhteydet olivat kyllä aika kapeat. Mutta 1975 poikien EM-kisoissa saavutettiin hopeaa, mikä oli sensaatio. Meillä oli aika hyvä ryhmä, mutta ei niistä monikaan kansainvälisille kentille lähtenyt, kommentoi Atikl Ismail 2015 Sport Contentin haastattelussa.
Ismail painottaa, että Suomen nuorten maajoukkue pelasi 1975 todella kovia nimiä vastaan. Jos kaikki Suomen pelaajat olisivat päässeet kansainvälisille kentille 1970-luvun lopulla, olisi maajoukkue voinut tehdä komeaa jälkeä.
– Kun katson silloisten vastustajien Englannin ja Länsi-Saksan pelaajalistaa, niin nimethän ovat vähän tunnetumpia. Oli Ray Wilkinsia, Glenn Hoddlea ja Karl-Heinz Rummeniggea. Mutta kyllä meidän menestys silloin oli avauksia ja täkyjä kohti kansainvälisiä uria.
Jalkapalloammattilaisena ei vielä 1970-luvulla eikä vielä 1980-luvullakaan tienannut kovinkaan hyvin. Ismail ei rikastunut eurokentillä.
– Eivät ne olleet tämän päivän rahoissa mitään. Saatiin täällä pimeitä kirjekuoria. Varmaan 30-60 euroa voitosta. Kuka osasi rahastaa vähän enemmän ja kuka vähemmän. Tehtiin työtä rakkaudesta lajiin ennemmin kuin rahasta. Bosman-säännön muutoksen myötä tilanne rahojen suhteen muuttuikin sitten aika lailla, Ismail muistelee.
Työpaikkojakaan ei ollut ulkomaan kovemmissa sarjoissa paljoa tarjolla. Ennen 1990-lukua Euroopan sarjoissa oli ulkomaalaiskiintiöitä ja kommunistidiktatuurien hallitsemiin Itä-Euroopan maihin ei länsimaiden pelaajilla ollut asiaa.
Atik Ismailin lupaava ura hiipui 1980-luvulla alkoholismiin. Hän raitistui 1990 lopetettuaan pelaajauransa kolme vuotta aiemmin.
– Monet oli vaan töissä, eivätkä olleet ammattilaisia, mutta kun loppui se fudisura, tuli siihen aika totaalinen blockout. Osalla alkoholi ja tämmöiset asiat veivät sivuraiteelle, Ismail toteaa.
Nykyään jossitellaan sillä, olisiko Suomi päässyt EM-kisoihin jo kauan sitten, jos maita olisi hyväksytty enemmän? Vastaus on ei, jos 1992 saakka mukaan olisi päässyt 16, ja 1992 jälkeen 24 maata. Mikäli 1980 EM-kisoihin olisi hyväksytty 16 joukkuetta, olisi Suomen kisapaikka jäänyt pisteen päähän.
Nykyään EM-kisoihin pääsee 24 maata, mutta osallistujiakin on karsinnoissa enemmän. Kommunistidiktatuurien kaatuminen Itä-Euroopassa toi kartalle useita uusia valtioita ja UEFA päätti laajentaa EM-turnausta.
Avoimeksi kysymykseksi jää, miten jalkapallo olisi Suomessa 1980-luvulla kehittynyt, jos Suomi olisi selviytynyt 1980 EM-turnaukseen? Ainakin lajin arvostus olisi Suomessa varmasti kasvanut ja rahaa olisi myöhemmin Veikkausliigaksi muuttuneessa pääsarjassa saattanut liikkua enemmän. Kenties arvokisapaikkoja olisi tullut ennen vuotta 2021 lisääkin.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Suomalaisessa jalkapallossa nähtiin uroteko 1969 – sen jälkeen jäänyt haaveeksi
Kommentoi Facebookissa