Uuden ajan kirjasto Oodi on avattu – rakennus on oodi suomalaiselle sivistykselle ja tasa-arvolle

Oodin eteläinen sisäänkäynti visualisoituna.

Oodin eteläinen sisäänkäynti visualisoituna. (Kuva Arkkitehtitoimisto ALA)

Oodin avajaiset jatkuvat itsenäisyyspäivänä, jolloin ohjelmaa on erityisesti perheille.

KIRJASTO Helsingin keskustakirjasto Oodi avasi ovensa yleisölle 5.12. kello 8, päivää ennen Suomen 101-vuotissyntymäpäivää.  Arkkitehtitoimisto ALA:n suunnitteleman uuden ajan kirjaston on tarkoitus olla oodi suomalaiselle sivistykselle, tasa-arvolle ja ilmaisunvapaudelle.

Oodi tarjoaa kaikille avoimen, julkisen kaupunkitilan Kansalaistorilla, aivan Eduskuntataloa vastapäätä. Oodiin odotetaan 2,5 miljoonaa kävijää vuodessa ja se tarjoaa kävijöilleen paikan oppia uutta ja kehittää omaa osaamistaan antamalla tietoa, tiloja sekä uusinta teknologiaa vapaasti kaikkien käyttöön.

– Oodi symboloi yhteiskuntamme tärkeimpiä arvoja. Näiden arvojen edistäminen on erityisen tärkeää tässä epävarmuuden leimaamassa ajassa. Oodi ankkuroi meidät demokratian puolustuksen etuvartioon, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Oodissa perinteinen kirjastotunnelma kohtaa nykyaikaiset kirjastopalvelut.
Oodissa perinteinen kirjastotunnelma kohtaa nykyaikaiset kirjastopalvelut. (Kuva Tuomas Uusheimo)

Avajaisohjelma alkaa kello 14 ja jatkuu noin puoli yhdeksään asti illalla. Ohjelma sijoittuu sekä ulkolavalle että Oodin kolmeen kerrokseen.

– Avajaisohjelma on ainutkertainen matka suomalaiseen kulttuuriin, luontoon ja yhteisöllisyyteen. Se on myös kertomus lukutaidon, demokratian ja sitä kautta myös Oodin synnystä, kertoo avajaisohjelman tuotannosta vastaavan Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden tapahtumayksikön toiminnanjohtaja Pekka Mönttinen.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön tervehdyksen lisäksi avajaispäivänä kuullaan pormestari Jan Vapaavuoren, apulaispormestari Nasima Razmyarin ja Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaaran puheenvuorot. Oodia onnittelevat myös sen lähinaapurit Kiasma, Musiikkitalo ja Sanomatalo, jotka kaikki ovat olleet mukana rakentamassa avajaisohjelmaa.

Oodin avajaisissa nähdään kaksi tilausteosta: koreografi Hanna Brotheruksen Oodi metsälle -teos sekä harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen sävellys Ultra Organ Oodille.

Hanna Brotheruksen teoksen keskiössä on metsä: ydinteemoina ovat siementen kasvu taimiksi, puiden taival paperiksi ja kirjoiksi sekä ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus. Teos etenee ulkolavalta Oodin kolmeen kerrokseen kuvastaen sivistyksen ja lukutaidon syntyä.

– Metsä edustaa ihmiselle samanlaisia arvoja kuin kirjasto: hengittämisen ja omien tunteiden sekä ajatusten vapautta, mutta myös muiden ihmisten kohtaamista. Teen tämän työn rakkaudesta elämää, taidetta, sivistystä ja Helsinkiä kohtaan, sanoo Hanna Brotherus.

Oodin toinen kerros on tekemisen ja oppimisen paikka.
Oodin toinen kerros on tekemisen ja oppimisen paikka. (Kuva Tuomas Uusheimo)

Teoksessa nähdään yhteensä 207 esiintyjää: mukana on ammattitanssijoita, ikäihmisiä eri puolilta Helsinkiä, oppilaita Kaisaniemen ala-asteelta, Kallion lukiosta ja Sibelius-lukiosta sekä Reijo Aittakummun johtama Sibelius-lukion kamarikuoro. Osia teoksesta pienemmillä kokoonpanoilla nähdään myös itsenäisyyspäivän ohjelmassa.

Kimmo Pohjosen sävellys pohjautuu Ultra Organ -teokseen, joka on alun perin luotu Köln Filharmonian konserttisaliin. Useita vuosia kestäneessä prosessissa Pohjosen tavoitteena oli luoda uusi soitin, jossa urut heräävät eloon elektronisesti harmonikan kautta. Lopputulos onkin 2000-luvun elektronista urkuhaitarimusiikkia.

Oodin avajaisia varten luodussa sovituksessa teokseen liittyvät myös poikasopraano ja Sibelius-lukion kamarikuoro. Teoksesta tekee erityisen myös soittajien välimatka: urut soivat Musiikkitalon Organo-salissa ja harmonikka muutaman sadan metrin päässä Oodin ulkolavalla.

Urkujen soittajana teoksessa toimii monipuolinen muusikko ja improvisoija, kirkkourkuri Mikko Helenius. Teoksen äänikuvassa kuullaan myös Tuomas Norvion urkusampleista koostamia rytmisiä melodiakudoksia. Norvio on myös teoksen osasäveltäjä, ja kuorosovituksen ovat tehneet Pohjonen ja Helenius.

Ulkolavalla esiintyvät sekä tieto- ja kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajat että vuoden 2017 kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja Juha Hurme. Oodissa vierailee myös Aku Ankka -sarjakuvien piirtäjä ja käsikirjoittaja Kari Korhonen. Lisäksi ohjelmaa tarjoavat monikielinen kirjasto ja lukuisat kirjankustantamot.

Oodin kolmannen kerroksen Kirjataivas kutsuu lukemaan, oppimaan ja rentoutumaan.
Oodin kolmannen kerroksen Kirjataivas kutsuu lukemaan, oppimaan ja rentoutumaan. (Kuva Andrey Shadrin)

Oodin täyttää avajaispäivänä myös musiikki, kun Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri tervehtivät Oodia Musiikkitalosta. Ulkolavalla nähdään Solju-yhtye, jonka musiikissa yhdistyvät saamen kieli ja joiku uusiin ja innovatiivisiin äänimaisemiin. Samalla lavalla esiintyy myös Kalevauva, nykypäivän trubaduuriyhtye.

Ulkolavalla nähdään ote Teemu Mäen teoksesta Jouluevankeliumi, joka saa ensi-iltansa 7.12. Kiasma-teatterissa. Avajaisissa pääsee osallistumaan myös erilaisiin työpajoihin sekä tutustumaan Oodiin tulevaan taiteeseen.

Oodin avajaiset jatkuvat itsenäisyyspäivänä, jolloin ohjelmaa on erityisesti perheille. Oodi on avoinna aamukymmenestä iltakuuteen. Luvassa on teatteria, musiikkia ja runsaasti lastenkirjallisuutta.

Lue myös: Yleisö pääsi kurkistamaan Helsingin uuteen keskustakirjastoon – julkisivu lähes kauttaaltaan puuta

Kommentoi Facebookissa