TERVEYS Helsingin yliopiston dosentti Timo Myöhäsen tutkimusryhmä on onnistunut hiirikokeissa korjaamaan Parkinsonin taudissa esiintyvät liikehäiriöt. Tulos on hoidon kannalta lupaava, sillä Parkinsonin tauti diagnosoidaan käytännössä aina vasta oireiden ilmaannuttua.
Parkinsonin tautiin sairastuu jopa kaksi prosenttia yli 60-vuotiaista. Tauti aiheuttaa vakavia häiriöitä ihmisen liikkeisiin, koska se tuhoaa aivojen liikealueiden hermosolut. Taudin syytä ei tunneta, mutta viimeisen 15 vuoden aikana tärkeäksi tutkimuskohteeksi on noussut aivoissa liikkeitä säätelevillä alueilla erilaisia tehtäviä hoitava proteiini nimeltä alfa-synukleiini.
Tutkittava proteiini on altis saamaan virheellisiä muotoja, jonka jälkeen ne takertuvat helposti toisiinsa. Parkinsonin taudissa toisiinsa tarttuneet alfa-synukleiinit kertyvät hermosolujen sisälle ja vaurioittavat solua. Ne pystyvät siirtymään myös solusta toiseen ja levittämään näin hermosolutuhoja aivoissa.
Jo aiemmin tutkijat ovat tienneet elimistössä esiintyvän PREP-entsyymin lisäävän haitallisten alfa-synukleiini-kappaleiden muodostumista aivoissa. Nyt tutkijat halusivat selvittää entsyymin ja proteiinin välistä yhteyttä Parkinsonin taudin oireisiin estämällä aivoista PREP:n toiminnan.
Tutkimuksessa Myöhäsen ryhmä pystytti Parkinsonin tautia mallintavan hiirimallin, jossa liikkeitä säätelevät alueet aivoissa saatiin tuottamaan suuria määriä alfa-synukleiinia. Tämä johti odotetusti kertymien syntyyn hiirien aivoissa sekä niistä aiheutuneisiin liikehäiriöihin.
Tutkijat aloittivat hoidon PREP-estäjällä vasta selvien liikehäiriöiden ilmaannuttua hiirille. Tämä vastaisi tilannetta myös todellisessa Parkinsonin taudissa, sillä se diagnosoidaan pääsääntöisesti aina vasta kun oireet ovat jo alkaneet. Nopeat tulokset yllättivät tutkijat.
– Jo kahden viikon hoidon jälkeen hiirille syntyneet liikehäiriöt olivat käytännössä kadonneet. Ne myös pysyivät poissa kokeen loppuun saakka, kertoo Myöhänen.
Tarkemmassa analyysissä todettiin, että PREP-estäjähoito oli pysäyttänyt liikealueiden vaurioitumisen ja lähes tyhjentänyt aivot alfa-synukleiinin aiheuttamista kertymistä.
– Eläinmalleilla tehtävistä kokeista on vielä pitkä matka varsinaisiin ihmistutkimuksiin, mutta tulokset ovat erittäin rohkaisevia tulevaisuuden lääkekehityksen kannalta, Myöhänen sanoo.
Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Helsingin yliopiston tutkimusvarat sekä Sigrid Juseliuksen säätiö. Myöhäsen tutkimusryhmän tulokset on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Journal of Neuroscience -lehdessä.
Kommentoi Facebookissa