Valmistautuminen maatilan isännyyteen kesti vuosia – ”Ostimme itsellemme kalliin työpaikan”

MAATALOUS Muutama vuosi vieraan töissä oli kuusamolaiselle Teppo Käkelän mukaan avartava ja elämää rikastuttava kokemus.

– Jokaisen maatilan kasvatin kannattaa jossakin vaiheessa peilata elämää myös postilaatikon ulkopuolelta. Arki kuukausipalkkaisena duunarina auttaa näkemään myös oman tilan toiminnan, sen kehityksen ja jopa mahdolliset puutteet aivan eri näkökulmista, rengasalan- ja pienkonehuoltotöitä tehnyt Teppo kertoo.

Käkelän lypsykarjatilaa on Tepon mukaan rakennettu ja raivattu kuitenkin tulevaisuutta ajatellen.

– Jo ensimmäisestä lapion iskusta lähtien on ollut selvää, että työ jatkuu sukupolvelta toiselle. Saimme Helin kanssa erinomaiset lähtökohdat, sillä myös omat vanhempani ovat tehneet ensiluokkaista työtä. Tila on pysynyt hyvässä ja toiminnaltaan moitteettomassa kunnossa. Karjan hyvinvointiin on panostettu ja eikä vasaraa ja naulojakaan ole säästelty, Teppo iloitsee.

Sukupolvenvaihdos Käkelän tilalla tehtiin kevättalvella 2015. Tilalla oli tuolloin perinteinen parsinavetta, noin neljäkymmentä lypsävää sekä nuorkarja.

Eläintenhoitajaksi kouluttautunut Heli on uusinut tilan lehmäkantaa hyvin ansiokkaasti. – Tavoitteena on mahdollisimman hyvätuotoksinen ja terve karja, sillä maidosta tulee tili taloon. (Kuva Anne Anttila)

Ammattitutkinnot epäopiskeluna

Samoihin aikoihin nuori isäntäpari sai myös päättötodistukset Kainuun Ammattiopistosta. Teppo valmistui maatalousyrittäjäksi ja Heli eläintenhoitajaksi. Ammattitutkinnot pariskunta suoritti etäopiskeluna.

– Valmistautuminen isännyyteen kesti vuosia, mutta pehmeällä laskeutumisella on myös etunsa. Pystyimme rauhassa sisäistämään asioita, opiskella ja punnita samalla myös omaa asennettamme maatalouteen ja sen tulevaisuuteen.

Asioiden tarkka peilaaminen on ymmärrettävää, sillä sukupolvenvaihdoksen myötä isäntäpari sanoo ostaneensa itselleen kalliin työpaikan.

– Varsinkin siinä vaiheessa, kun karja siirrettiin uuteen robottipihattoon, velkavetoiseksi hintalapuksi tuli yli miljoona euroa. Täytyy myöntää, että maidontuotantoon kohdistuva kylmä kyyti hieman hirvittää, mutta perääntyminenkään ei kannata. On vain uskottava omaan työhön ja myös siihen, että maidontuotannollakin on vielä tulevaisuutta, Teppo luonnehtii.

Vuonna 2016 käyttöön otettu yhden robotin pihatto oli Tepon mukaan kuitenkin järkevä investointi.

– Pysyminen ajan hermolla vaatii kokonaisvaltaista mukana oloa. Pihatto on tätä päivää ja samalla myös tulevaisuutta. Maidontuotanto on elämäntapa, mutta samalla kuitenkin vaativaa liiketoimintaa, jossa täytyy hallita muutosten lisäksi myös eurojen liikkeet.

Ennen lypsykarjatilan isännyyttä Teppo kävi töissä tilan ulkopuolella. – Vuodet vieraan töissä oli henkisesti rikastuttava kokemus. (Kuva Anne Anttila)

Pidemmän kaavan kautta

Käkelän tilan isäntäpari sanoo rakentavansa myös tulevaisuuden askelmerkit hyvin maltillisesti.

– Olemme aina miettineet asiat tarkkaan ja valmistautuneet tulevaan niin sanotusti pidemmän kaavan kautta. Esimerkiksi ennen sukupolvenvaihdosta suuntasimme katseet jo robottiaikakauteen ja uusimme muun muassa lehmäkantaa. Kasvatimme myös uudet itse, sillä tavoitteena oli saada pihaton reilut 60 lehmäpaikkaa mahdollisimman pian täyteen. Tyhjät paikat tulevat erittäin kalliiksi, isäntäpari selvittää.

Vaikka nuoren isäntäparin työ jatkuu nyt modernissa pihatossa, niin osa toimintamallista on säilytetty kuitenkin ennallaan. Erillisruokintamallilla on päässty selkeästi parempiin keskituotoslukemiin.

Vaikka Käkelän tilan nuorelta isäntäparilta löytyy niin asennetta, mielenkiintoa kuin ammattitaitoakin, niin tarvittaessa he saavat apua myös Tepon vanhemmilta.

– Äiti on edelleen osa tehotiimiämme ja todellinen luottopakkimme. Hän vastasi esimerkiksi parsinavetassa lypsystä, mutta nyt kun lypsyn hoitaa robotti, äidiltä saa neuvoa ja apua muihin askareisiin. Olemme tavattoman kiitollisia ja jopa onnekkaita, että tarvittaessa tietotaito ja apu löytyvät samasta pihapiiristä, Heli ja Teppo kiittelevät.

Haastattelu on julkaistu myös Suomalainen Maaseutu -kuukausilehdessä

Lue myös: Töiden ulkoistaminen on uuden ajan kierrätystä – ”Välillä on uskallettava poiketa totutuista tavoista”