VENÄJÄ Venäläisten myönteinen suhtautuminen Suomeen on viimeisten viiden vuoden ajan säilynyt liki muuttumattomana huolimatta Venäjän ja länsimaiden kiristyneistä suhteista tai koronapandemian matkustusrajoituksista.
Ulkoministeriö on toteuttanut Venäjällä maakuvatutkimuksen kahden vuoden välein vuodesta 2017 alkaen. Kyselyllä selvitetään muun muassa venäläisten suhtautumista Suomeen, mielikuvia ja kiinnostuksen kohteita Suomesta ja Suomen tunnettuutta Venäjällä.
Tänä vuonna toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 68 prosenttia kyselyyn vastanneista venäläisistä kertoo suhtautuvansa Suomeen myönteisesti. Suomeen myönteisesti suhtautuvien osuus laski edelliseen tutkimukseen verrattuna kolmella prosenttiyksiköllä. Suomeen kielteisesti suhtautuvia oli tänä vuonna viisi prosenttia, eli prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 2019, mutta neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017.
Moskovassa Suomeen myönteisesti suhtautuvien osuus on 79 prosenttia. Luoteis-Venäjällä, Pietarissa ja sitä ympäröivällä Leningradin alueella, Karjalan tasavallassa ja Murmanskissa myönteisesti Suomeen suhtautuu keskimäärin 89 prosenttia asukkaista. Näistä alueista kaikkein myönteisin suhtautuminen oli Murmanskissa, jossa 94 prosenttia kertoi suhtautuvansa Suomeen myönteisesti.
Yli puolet venäläisistä luonnehtii Suomea neutraaliksi tai sotilaallisiin liittoumiin kuulumattomaksi valtioksi. Vastanneista 11 prosenttia arvioi Suomen olevan Naton läheinen kumppani ja 7 prosenttia vastanneista uskoo Suomen olevan Naton jäsen.
Suomen maakuva rakentuu venäläisten silmissä pääosin kahden kokonaisuuden kautta; Suomen houkuttelevuus matkakohteena ja Suomen menestys valtiona. Kysyttäessä sitä, mitkä asiat tulevat Suomesta ensimmäisenä mieleen, vastauksissa mainittiin useimmin luonto, korkea elintaso, kehittynyt yhteiskunta, sauna, matkailu, pohjoisuus, kalastus ja metsästys sekä jääkiekko.
Venäläisten myönteinen suhtautuminen Suomeen ilmenee myös kysymyksessä, jossa tiedusteltiin halukkuutta muuttaa Suomeen, mikäli sellaiseen tarjoutuisi mahdollisuus. Vastaajista 18 prosenttia kertoi halukkuudestaan muuttaa Suomeen.
Kyselyssä selviteltiin myös sitä, kuinka hyvin venäläiset tuntevat talvisodan. Vastanneista 49 prosenttia kertoi tietävänsä talvisodasta paljon tai jonkin verran. Viiden vuoden aikana on kuitenkin jonkin verran kasvanut niiden osuus, joiden mielestä talvisodan pääasiallisena syynä olivat Neuvostoliiton puolustukselliset intressit ja rajan siirtäminen kauemmaksi Leningradista. Reilu neljännes uskoo talvisodan johtuneen Suomen Neuvostoliittoon kohdistamasta sotilaallisesta uhasta ja sen poliittisen johdon vihamielisestä suhtautumisesta Neuvostoliittoon. Joka kymmenes vastaaja mainitsi talvisodan syyksi Stalinin valloituspolitiikan.
Tunnetuimpia suomalaisia yrityksiä tai brändejä Venäjällä ovat Nokia, Tikkurila, Viola, Valio, Nokian Renkaat, Stockmann, Fazer, Honka ja Reima. Nokian tuntee edelleen 67 prosenttia venäläisistä, vaikka yritys ei enää vuosiin ole ollut näkyvästi läsnä Venäjän kuluttajamarkkinoilla.
Tunnetuimpia suomalaisia Venäjällä ovat Ville Haapasalo, Mannerheim ja Mika Häkkinen. Haapasalon tunnisti joka neljäs kyselyyn vastanneista. Muita tunnettuja suomalaisia ovat Kimi Räikkönen, Jean Sibelius ja Ville Valo. Suomalaisia nykypoliitikkoja venäläiset tuntevat sen sijaan huonommin. Sanna Marinin, Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen tunnisti vain pari prosenttia ja Sauli Niinistön vain yksi prosentti vastanneista.
Valtakunnallinen kyselytutkimus toteutettiin kesäkuussa 2021 ja siihen haastateltiin yhteensä 1 619 täysi-ikäistä henkilöä eri puolilta Venäjää. Kyselytutkimuksen tulosten virhemarginaali on 3,4 prosenttia. Tutkimuksen toteutti tutkimuslaitos Levada Center.
Lue myös: Presidentti Niinistö vieraili Venäjällä – ”Reilussa kolmessa tunnissa ehdimme käsitellä monta asiaa”
Kommentoi Facebookissa