KOLUMNI Ilmastorahasto Oy – entiseltä nimeltään Valtion kehitysyhtiö Vake Oy – on malliesimerkki siitä, miten yhteisiä varoja ei pitäisi hallinnoida maan hallituksessa. Vanhaan hyvään aikaan valtion varoihin ja omistuksiin liittyvät päätökset tehtiin eduskunnassa julkisesti. Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti valtion varojen siirtämisen osakeyhtiöihin ja parlamentaarisen kontrollin ulottumattomiin.
”Taseet on saatava töihin”, perusteli Sipilä.
Perustettiin osakeyhtiöitä myymällä valtion eli veronmaksajien rahoilla alulle pantuja yrityksiä, joista saaduilla rahoilla sitten rahoitettiin valtion talousarvion ulkopuolisia yrityksiä. Näistä yksi oli joulukuussa vuonna 2016 perustettu Vake, johon siirrettiin 2,5 miljardin eron arvosta yhdeksän valtionyhtiön osakkeita, muun muassa Nesteen, Kemijoen, Vapon ja Postin sekä Ekokemin osakkeita.
Eduskunnassa kyseltiin vasemmiston taholta, mikä oli homman nimi. Sipilä selvitti arvostelijoille, että yhtiöt, etunenässä pääomitettu Vake Oy, tuottavat hyvinvointia koko Suomelle, kun elinkeinorakenteita uudistetaan ja synnytetään uutta yritystoimintaa. Terävimmät kansanedustajat huomasivat, että Vake Oy alkoi tuottaa pääasiassa hyvinvointia yhtiön johdolle, valtion virkamiehille ja konsulteille korkeina palkkoina, hallituspalkkioina ja ylisuurina laskuina lobbarifirmalle. Sekalainen hyvä veli -verkoston seurakunta alkoi pyörittää yhtiötä julkisuudessa piilossa tekemättä juuri mitään.
Yhtiön ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Taneli Tikka noin 23 000 euron kuukausipalkalla. Yhtiön hallituksen puheenjohtajalle maksettiin 3500 euroa kuukaudessa ja päälle kokouspalkkiota 600 euroa. Osuuspankkiryhmän silloinen pääjohtaja Reijo Karhinen kuittasi tästä pestistään kaiken kaikkiaan liki 100 000 euroa. Yhtiön hallituksen muut jäsenet olivat valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen virkamiehet Leena Mörttinen, Jukka Ohtola ja Jukka Väisänen, hekin saivat kahdessa vuodessa viisinumeroiset palkkiot virkapalkkansa päälle.
Suomen Kuvalehti kertoi viime vuoden syyskuussa Vaken maksaneen satatuhatta euroa lobbarifirma Rud Pedersenille muun muassa sidosryhmäviestinnästä, jota toteuttivat osaltaan firmassa demaripääministeri Antti Rinteen entinen valtiosihteeri Esa Suominen ja pääministeri Juha Sipilän erityisavustaja Riina Nevamäki.
Kuinka paljon hyvä veli -verkoston avulla siirretään veronmaksajien rahoja sisäsiittoisilla palkkioilla tuntemattomiin tarkoituksiin? Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi tarkastuskertomuksessaan jo pari vuotta sitten, että Vake Oy:n toiminta ollut vähäistä ja hyödyt olemattomia, kielteistä oli myös ”Vake Oy:n hallussa olleiden varojen talletuskorko, josta aiheutunut nettomenetys on ollut noin 320 000 euroa”. Näin paljasti tarkastuskertomus. Mitä tästä pitäisi ajatella?
Viime syyskuun budjettiriihessä Sanna Marinin hallitus päätti, että yhtiön nimi muutetaan Ilmastorahasto Oy:ksi. Samassa yhteydessä yhtiön hallituksen johtoon nimitettiin Marinin puoluetoveri, demareiden Perttu Puro, Tradekan toimitusjohtaja. Nykyisin noin 3,5 miljardin euron taseen omaava erityistehtäväyhtiö tulisi keskittymään ilmastomuutoksen torjumiseen ja digitalisaation edistämiseen. Tämän vuoden valtion budjetissa yhtiön toimintaan on varattu 300 miljoonaa euroa.
Nyt kun entiset Vake Oy:n toiminnan arvostelijat vasemmalta ovat päättämässä valtion varojen käytöstä Ilmastorahasto Oy:ssä, mikä on homman nimi?
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Soteseikkailuista miljoonalasku – ovatko yhtiöille myönnetyt sadat miljoonat jo menetettyjä?
Kommentoi Facebookissa