KOLUMNI Keskustalaisen pääministerin Juha Sipilän hallitus perusti kovalla kiireellä vuosina 2017–2019 seitsemän valtion omistamaa niin sanottua erillisyhtiötä, joita valtio pääomitti yhteensä 490 miljoonalla eurolla. Rahat saatiin pääasiassa valtion omistamien yhtiöiden osakemyynneistä ja osin Senaatti-kiinteistöjen varoista.
Osakeyhtiöistä neljä perustettiin tuottamaan palveluja tuleville maakunnille. Kun sote-uudistus ei toteutunutkaan ja maakuntauudistus jäi tekemättä, yhtiöt tuottivat kyseisinä vuosina yli 30 miljoonan euron tappiot. Osa yhtiöistä on ajettu alas ja pääministeri Sanna Marinin hallitus miettii, mitä lopuille yhtiöille tulisi tehdä.
Valtion talouden tarkastusvirasto VTV julkaisi viime vuoden lopulla tarkastuskertomuksen, jossa selvitettiin neljän yhtiön Maakuntien tilakeskus Oy:n, SoteDigi Oy:n, Vimana Oy:n ja Hetil Oy:n toimintaa. Lisäksi tarkastuksessa oli kolme muuta valtionyhtiötä Traffic Management Finland Oy, Pohjolan Rautatie Oy ja Oppiva Invest Oy. Tarkastuskertomus on karmeaa luettavaa veronmaksajille, joille tästä sotesekoilusta on tullut jo kymmenien miljoonien lasku. Lopullisen laskun suuruutta ei tiedä vielä kukaan. Ovatko yhtiöille myönnetyt sadat miljoonat jo itse asiassa menetettyjä?
Tarkastusvirasto ihmettelee raportissaan, miksi näitä valtionyhtiöitä rahoitettiin valtion omistamien pörssiosakkeiden myynneillä ja budjetin menokehyksen ulkopuolella. Jos valtion eli veronmaksajien rahoja lapioidaan satoja miljoonia talousarviotaloudesta yhtiöihin, eduskunnan ohjaus- ja valvontavalta heikkenee ja budjettivalta siirtyy yksityisille yhtiöille. Kaiken lisäksi julkisuuslaki ei koske valtion määräysvallassa olevia osakeyhtiöitä.
Miksi Sipilän hallitus halusi hiljaisesti rahoittaa yhtiöitä demokraattisen päätöksenteon ulottumattomissa? Tarkastuskertomus toteaa lakonisesti, ettei uusia tehtäviä varten tarvitse aina perustaa uutta yhtiötä. Miksi yhtiöt kuitenkin perustettiin, vaikka sotea ei ollut edes hyväksytty eduskunnassa? Vastauksia ei ole esitetty.
”Lähtökohtaisesti valtion tulee välttää nimittämästä uuden yhtiön johtotehtäviin sen perustamista valmistelleita virkamiehin”, kirjoittaa tarkastuskertomus ja jatkaa ”tarkastuksessa tunnistettiin myös tilanteita, jossa konserniyhtiön hallitusten jäsenillä oli yhteyksiä yrityksiin, jotka toimivat konsernin tavaran- ja palvelutoimittajana”. Eli yhtiöiden johtoa istui sekä ostaja- ja myyjäpuolella, näin hinnoista päästiin varmasti yksimielisyyteen ilman kilpailutusta.
Yhtiöitä Sipilän hallitus rahoitti muun muassa myymällä Ekokemin, Kemiran, Sammon ja Nokian osakkeita. Sipilän hallituksen maakuntauudistuksen rauettua mietitään, mitä yhtiöille tulisi tehdä. Maakuntien tilakeskus Oy:n toimintaa on ajettu alas, suurin osa SoteDigi Oy:n – nykyisin nimellä DigiFinland – ja sen sittemmin ostaman Vimana Oy:n hankkeista ovat jäissä. Hetli Oy todettiin tarpeettomaksi muutaman kuukauden kuluttua yhtiön perustamisesta.
Sipilän hallituksen rautateiden yksityistämisprojekti meni myös mönkään. Pohjolan Rautatiet Oy perustettiin vuoden 2019 alkupuolella myymällä 105 miljoonan euron arvosta Nesteen osakkeita. Yhtiö nähtiin yhtenä osana rautatieliikenteen vapauttamista kilpailulle ja VR-konsernin pilkkomista.
Pääministeri Antti Rinteen hallitus päätti syksyllä 2019, että yhtiö keskittyy suurten raidehankkeiden edistämiseen ja VR:n yksityistämisviritykset haudattiin. Marinin hallitus ei puolestaan ole löytänyt Maakuntien tilakeskus Oy:lle järkevää roolia uudessa esitysluonnoksessa sote-maakuntalaiksi. Nyt valtiovarainministeri Matti Vanhanen on purkamassa yritysten hallintohimmeliä, jota puoluetoveri Sipilä oli rakentamassa.
Kuinka paljon sotesoppa on niellyt valtion varoja, sitä ei tiedä kukaan. Edellä kerrottu on pieni osa loppulaskusta, joka lankeaa meille kaikille.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Kun Suomi miljardeilla saksalaista ilmaa osti – muistatko vielä maamme suurimman bisnesmokan?
Kommentoi Facebookissa