SUOMI 100 Liiketoiminnassa tapahtuu toisinaan virhearviointeja, mutta harvoin yksi operaatio aiheuttaa sen, että valtionyhtiö katoaa lopulta kokonaan kartalta. Suomessa on epäonnistuttu arvioinnissa useastikin, esimerkiksi silloin kun Yle myi pois lähetysverkkonsa, josta voit lukea tästä. Tai kun Fortumin entisestä sähkönsiirtoyhtiöstä tuli Caruna, josta Päivän Lehti kirjoitti tässä.
Kyseessä on tällä kerralla Suomen valtion teleyhtiö Sonera. Historiasta on hyvä oppia, kun hallitus kaavailee suuria yhtiöittämishankkeita, joita se on jo osin toteuttanutkin. Artikkelin hallituksen hankkeista löydät tästä.
Soneran historia on pitkä, alkaen jo vuonna 1917 perustetusta valtion Lennätinlaitoksesta vuoteen 1997, jolloin Paavo Lipposen I hallitus hyväksyi Telen eli Telecom Finland Oy:n yksityistämishankkeen. Yhtiö listautui Sonera Oyj:n nimellä pörssiin, ja valtio myi omistustaan asteittain, aina 52,8 prosenttiin asti.
Sonera osallistui vuosituhannen vaihduttua huutokauppaan, jossa panoksena olivat Saksan ja Italian kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkojen toimiluvat. Suomessa annettiin uudet taajuudet ilmaiseksi neljälle operaattorille, jotta niillä olisi varaa sijoittaa verkkoinvestointeihin, palveluun ja tekniikkaan.
Samoin tehtiin Ruotsissa. Sonera lähti kuitenkin vuonna 2000 yhdessä espanjalaisen Telefonican kanssa perustamansa yhteisyhtiön Group 3G:n välityksellä huutamaan Saksan toimilupia. Ruotsalainen Telia jättäytyi kisasta pois.
Vaaran merkit nähtiin
Ratkaisut lienee tehty suuressa huumassa, sillä vaaran merkit olivat jo olemassa. Markku Kuisma ja Pekka Seppänen kirjoittavat teoksessaan Suomen pahimmat bisnesmokat (Siltala), kuinka Saksan umts-huutokauppaa edeltäneistä Britannian luvista maksettiin huhtikuussa 2000 niin paljon, että Sonera luopui tästä kisasta.
Talouselämässä Soneran uusien liiketoimintojen kehitysjohtaja Pirjo Kekäläinen-Torvinen ilmaisi huolensa siitä, että huutokaupat tuhoavat Euroopan umts-bisneksen. Mutta vain muutamaa kuukautta myöhemmin Sonera oli Saksassa valmis maksamaan vieläkin enemmän kuin Britanniassa.
Kuisma ja Seppänen muistuttavat, että huutokauppojen aikaan liikenne- ja viestintäministerinä toiminut ja omistajaohjauksesta vastannut Olli-Pekka Heinonen ei ollut osallistunut asian päätöksentekoon, mutta ehkä olisi pitänyt. Hänen seuraajansa Kimmo Sasi moitti mediaa siitä, että asiasta ei ollut varoitettu, mutta uudella ministerillä olivat vain jääneet lehdet lukematta.
Sonera osti huutokaupoissa ilmaa noin 4,3 miljardilla. Euroopan valtiot keräsivät huutokaupoissa rahaa yhteensä 120 miljardia, Sonera puolestaan miljarditappiot, kun paria vuotta myöhemmin sijoitukset osoittautuivat arvottomiksi.
Sonera katoaa kokonaan
Velkaantunut Sonera ja ruotsalainen Telia yhdistyivät TeliaSoneraksi, kun Telia haali Sonerasta tarvittavan osakekannan. Valtio menetti Sonerassa huoltovarmuuden kannalta keskeisen teleyhtiön, joten sellainen tehtiin Elisasta.
Nyt osattiin jo kaupankäynnin konkelot, kun Työeläkeyhtiö Varma toimi valtion bulvaanina. Osakkeita ostettiin Elisaa vallanneelta velkaiselta islantilaissijoittajalta turvaan Varmalle, joka myi niitä etukäteen sovitulla tavalla valtiolle.
Kuisman ja Seppäsen mukaan kukaan Soneran johtajista ei menettänyt epäonnistuneiden kauppojen seurauksena lanttiakaan, eikä kukaan edes virkaansa. Soneran operaatiosta vastannut varatoimitusjohtaja Kaj-Erik Relander ylennettiin muutama kuukausi huutokauppojen jälkeen toimitusjohtajaksi, josta pestistä hän luopui jo puolen vuoden kuluttua kesällä 2001.
Sonera seurasi Relanderia kuitenkin vielä kymmenen vuotta, kun hän nosti paljastuskirjasta oikeusjutun. Nimimerkki Pekka Peloton oli tehnyt kirjan Miten hävisivät Soneran miljardit (Art House), joka oli pääosin jo julkaistu netissä nimellä Minne hävisivät Soneran rahat?
Miljardien kohtalo jäi oikeuden päätöksellä ratkaisematta, kun syytteet hylättiin. Tämän vuoden maaliskuussa Sonera katosi sitten kokonaan yhtiön nimestä, enää on jäljellä Telia.
Jäljellä on myös hölmöläistarina siitä, kuinka lähdettiin tavoittelemaan taivasosuuksia Euroopasta. Kuisman ja Seppäsen sanoin tiivistettynä – jokainen suomalainen lahjoitti saksalaisille tuhat euroa puhtaana käteen.
- EDIT 8.2.2018: Suomen valtion kokonaan omistama Solidium Oy myi nopeutetussa tarjousmenettelyssä kansainvälisille ja pohjoismaisille instituutiosijoittajille omistamansa 3,2 prosenttia Telia Companyn osakkeista. Myyntitulot olivat 5,1 miljardia kruunua eli noin 540 miljoonaa euroa. Osakemyynnin jälkeen Solidium ei enää omista Telia Companyn osakkeita.
Kommentoi Facebookissa