KOLUMNI Valtion kokonaan ja tai osittain omistamat yhtiöt ovat kulkeneet vuosikausia kriisistä toiseen hallituksen väristä riippumatta. Historia todistaa, että valtion omistajaohjauksen toteuttaminen on ollut käytännössä ylivoimaista vallassa olleille poliittisille päättäjille. Oli sitten kysymyksessä valtion omistamat monopoliyhtiöt esimerkiksi Posti, Alko tai Veikkaus, tai valtion osaomistuksessa olevat pörssiyhtiöt kuten Finnair, Sampo tai Fortum.
Nyt keskustellaan kabineteissa ja huoltoasemien kahviloissa Postin johtajan miljoonapalkasta ja yhtiön työntekijöiden palkkojen alentamisesta. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri demareiden Sirpa Paatero on huonolla menestyksellä yrittänyt ratkaista kriisiä, siinä onnistumatta.
Hän ei halua ottaa suoraa kantaa Postin toimitusjohtajan palkkaan, koska toimitusjohtajan palkan on yhtiön hallitus ja hallintoneuvosto hyväksynyt. Postin hallitus nauttii edelleen Paateron luottamusta ja kansanedustajista koostuva monipäinen hallintoneuvosto nauttii luottamusaseman hillopurkin tuomia ylimääräisiä kokouspalkkioita kansaedustajapalkkion päälle.
Tämän postisopan takana on Juha Sipilän hallituksen hyväksymä valtionyhtiöiden omistajapolitiikka, joka kiteytyi pääministerin ajamassa mallissa 30 miljardin euron valtion yhtiöomistuksen yhtiöittämisestä ja yksityistämisestä. Vallankumouksellinen hanke kaatui kuitenkin perustuslakiin. Sipilä koki projektin niin tärkeäksi, että siirsi koko omistajaohjauksen itselleen ja siinä sivussa tappoi monta lypsävää lehmää yksityistämällä valtion omistusta esimerkiksi huippukannattavassa Sammossa.
Samanlainen meno kuin Postissa jatkuu monissa valtionyhtiöissä kuten Alkossa, Veikkauksessa ja VR.ssä, vaikka mitään taloudellisesti järkevää perustetta ei hallintoneuvostoille löydy. Ainoa, mikä pitää valtionyhtiöiden hallintoneuvostot hengissä, on parlamentaarikkojen loputon rahan ahneus.
Samaa tautia potevat myös valtionyhtiöiden johtajat, jossa kärkisijaa pitää Postin Heikki Malinen lähes miljoonan vuosituloilla ja peränpitäjänä Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila 385 024 vuosiansioillaan. Valtionyhtiöiden johtajien oma hillopurkki sijaitsee suurissa eläkeyhtiöissä, siitä esimerkkinä VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson. Hän nautti eläkevaroistamme Eläke Varman hallituksen jäsenenä 24 900 euron lisätuloja vuodessa.
Jo vuonna 2010 Päivi Räsänen esitti eduskunnassa, että valtion omistamien yhtiöiden hallintoneuvostoista voitaisiin luopua. Samassa istunnossa silloinen puolustusministeri kokoomuksen Jyri Häkämies puolusti hallintoneuvostojen tarpeellisuutta esimerkiksi Veikkauksessa ja VR:ssä, koska ne takaavat ”kaksisuuntaisen viestinnän”.
Antti Rinteen hallitus on asettanut selvitysmies varatuomari Jouni Hakalan selvittämään valtion omistajaohjauksen konkurssipesää. Hakala on entinen kokoomuslaisen puolustusministeri Jyri Häkämiehen erityisavustaja ja nykyään Häkämiehen palkkaama pk-johtaja EK:ssa. Miehen taustat tuntien voisi ennustaa, että omistajaohjaus keskittyy jatkossakin parikymmentä vuotta jatkuneeseen yksityistämiseen.
Eli miljardien edestä tullaan jatkossakin yksityistämään maata, metsää, kiinteistöjä ja yrityksiä. Kansallisomaisuuden ryöstö poistaa lopullisesti tulevaisuudessa valtioyhtiöiden omistajaohjauksen ongelmat, kun ei enää ole valtionyhtiöitä.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Kansanedustajien lahjamatkat herättävät kysymyksiä – onko kysymyksessä lahjus?
Kommentoi Facebookissa