TALOUS Talouskasvu jää tulevina vuosina viime vuosia maltillisemmaksi. Talous kasvaa 1,6 prosenttia vuonna 2019, ennustaa valtiovarainministeriö taloudellisessa katsauksessaan. Katsauksessa ennustetaan, miten talous tulee kehittymään vuosina 2019–2021. Lyhyen ajan talousnäkymien lisäksi arvioidaan keskipitkän aikavälin kehitystä vuoteen 2023 asti.
Maailmankauppa kasvaa ennustejaksolla aiempaa hitaammin, mikä heijastuu myös Suomen viennin kasvuun. Näkymät Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla ovat heikentyneet, vaikka ensi vuodesta eteenpäin vientikysyntä kasvaakin taas nopeammin. Vuonna 2020 talouskasvu hidastuu 1,2 prosenttiin ja edelleen 1,1 prosenttiin vuonna 2021. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin.
Julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu ensi vuonna mutta alkaa sen jälkeen vähitellen heikentyä. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun.
– Suomen talouden kasvu on vaimenemassa. Nopeampi kasvu ja korkeampi työllisyys vaatisivat tuhtia kysyntää maailmantaloudessa, maltillista kustannusten nousua Suomessa sekä tehokkaita toimia, joilla työn kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee, rakenteellinen työttömyys alenee ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat aktivoituvat hakemaan töitä, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Valtiovarainministeriön kesän kokonaistaloudellinen ennuste ei sisällä Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa linjattuja talouspoliittisia toimenpiteitä vuosille 2020–2023. Hallitusohjelman toimet huomioidaan ennusteessa sitä mukaa, kun niitä koskevat päätökset täsmentyvät ja niiden vaikutukset ovat nähtävissä.
Talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen nousu alkavat asteittain heikentää työllisten määrän kasvua. Työllisyysaste nousee 73,5 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä työikäisen väestön edelleen vähentyessä. Samalla työttömyysaste laskee 6,2 prosenttiin.
Maailmantalouden kasvu hidastuu tänä vuonna huomattavasti viime vuodesta. Hidastuminen johtuu pitkälti USA:n ja Kiinan välisestä kauppakonfliktista, mikä on hidastanut myös maailmankaupan kasvua.
Julkisen talouden alijäämä kasvaa noin kahteen miljardiin euroon vuoteen 2023 mennessä. Julkisen talouden sektoreista työeläkelaitokset ovat ylijäämäisiä, kun taas valtionhallinnon ja paikallishallinnon menot ylittävät tulot. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon yhteenlaskettu alijäämä kasvaa vuoteen 2023 mennessä jo lähes viiteen miljardiin euroon.
Hallitusohjelmassa talouspolitiikan yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan julkisen talouden tasapainottaminen normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että hallitusohjelmassa tavoiteltu 75 prosentin työllisyysaste toteutuu hallituskauden aikana. Työllisyysasteen vahvistaminen puolestaan edellyttää merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät sekä työvoiman tarjontaa että kysyntää.
Kommentoi Facebookissa