KOLUMNI Viime toukokuussa kuultiin Säätytalolla yli tuhatta asiantuntijaa Orpon hallitusohjelmaa laatimassa. Joukkoon mahtui lukuisia asiantuntijoita etujärjestöistä, yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja eri ministeriöistä. Eduskunnan keräämien tietojen mukaan esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliitosta kuultiin ainakin johtajia Jyri Häkämiestä, Ilkka Oksalaa, Timo Haapasaloa ja Anita Isomaata sekä Vesa Rantahalvaria. Työntekijäpuolelta Orpo ei katsonut tarpeelliseksi kuulla kuin muutamaa harvaa asiantuntijaa.
Hallitusohjelman sisältöön vaikutti kuitenkin piilossa eniten valtiovarainministeriön korkeimmat virkamiehet: valtiosihteeri Juha Majanen, ylijohtaja Mikko Spolander, budjettipäällikkö Mika Niemelä, finanssineuvos Kati Jussila, budjettineuvos Armi Liinamaa, tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen ja lukuisia muita ja useampaan kertaan. VM:n budjettipäällikkö nousi Säätytalon portaita ainakin kolmeen eri kertaan.
Helsingin yliopiston tutkijat Juri Mykkänen ja Hanna Wass julkaisivat viime joulukuussa tutkimuksen Tuhansien toimenpiteiden Suomi, jossa he pohtivat Orpon hallitusohjelman poikkeuksellista synnytystä. Yliopistolehtori Juri Mykkänen on todennut Kalevassa 30.12.2023: ”Oikeistohallitukset tyypillisesti kuuntelevat enemmän valtiovarainministeriön virkamiehiä kuin vasemmistohallitukset. Ministeriön talouspoliittiset näkemykset ovat lähempänä oikeisto- kuin vasemmistopuolueita.”
Valtiovarainministeriön virkamiesten valtaa on kasvatettu aina Esko Ahon lama-ajan hallituksen toimista lähtien. Tuolloin näkivät päivänvalon kuuluisat budjettipäällikkö Raimo Sailaksen leikkauslistat, jotka pääministeri Ahon hallitus sitten toteutti. VM:n valtaa ja vaikuttamista ovat kasvattaneet ministeriön ulostulot talouspoliittisista toimenpiteistä ennen eduskuntavaaleja.
Ennen viime eduskuntavaaleja ministeriö vaikutti vaalikäyttäytymiseen ja tulevaan hallitusohjelmaan raportillaan Uudistuva ja kestävä Suomi. Sen keskeinen sanoma oli, että valtion velkaantuminen on saatava kuriin ja ettei ansiotulojen verotusta tule kiristää. Puheenvuorossa esitettiin, että julkista taloutta pitäisi tasapainottaa kuudella miljardilla Orpon hallituskauden aikana.
Ulostulon jälkeen VM:n virkamiehet olivat sitten toteuttamassa talouspoliittista ideologiaansa hallitusohjelman synnytysvaiheessa Säätytalolla ja näin saivat näkemyksensä pilkulleen Orpon hallitusohjelmaan kuuden miljardin leikkaustarpeineen ja myös kokonaisveroasteen jäädyttämisen nykytasolle. Koko viime syksyn budjettipäällikkö Mika Niemelä aseenkantajineen oli sitten mediassa vaatimassa hallitusohjelman toteuttamisen tarpeellisuutta, ohjelman, jonka sisältöön nämä ”puolueettomat” asiantuntijat olivat vaikuttaneet ratkaisevasti. Televisioruudussa sitten pääministeri Orpo vetoaa näihin ”objektiivisiin” virkamiesten näkemyksiin talouspoliittisina totuuksina.
Vuonna 2015 VM:n silloinen valtiosihteeri Martti Hetemäki vakuutti, ettei ministeriön virkamiehet tee arvovalintoja eivätkä ole poliittisia toimijoita. Orpon hallitusohjelman synnyttäminen viime toukokuussa on vienyt pohjan Hetemäen näkemykseltä. Superministeriön virkamiehet ovat valloittaneet toiminnallaan tontin, joka ei heille kuulu vaan demokraattisesti valituille poliittisille edustajillemme.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi.
Kommentoi Facebookissa