Valtiovarainministeriö raportoi talouskasvun edellytyksistä – ”Lähtökohdat eivät siis ole häävit”

– Suomen kasvulle on tunnistettu kolme pullonkaulaa: liian alhainen työllisyys, kehno tuottavuuden kasvu ja tuotannollisten investointien puute, ministeri Matti Vanhanen totesi.

– Suomen kasvulle on tunnistettu kolme pullonkaulaa: liian alhainen työllisyys, kehno tuottavuuden kasvu ja tuotannollisten investointien puute, ministeri Matti Vanhanen totesi. (Kuva Jussi Toivanen/ Valtioneuvoston kanslia)

Suomi ei ole saanut julkisen sektorin tuloja ja menoja tasapainoon, vaan velkaantuu kroonisesti.

TALOUS Valtiovarainministeriö on julkaissut raporttinsa Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa. Raportissa tarkastellaan hitaan tuottavuuskasvun ja alhaisen työllisyyden syitä sekä politiikkauudistuksia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa.

Raportissa ei esitetä konkreettisia rakenneuudistuksia, vaan kuvaillaan kokonaisuuksia, joiden sisältä tehokkaita toimia on mahdollista löytää. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen esitti avaussanat raportin julkistustilaisuudessa.

– Suomen kasvulle on tunnistettu kolme pullonkaulaa: liian alhainen työllisyys, kehno tuottavuuden kasvu ja tuotannollisten investointien puute, ministeri Vanhanen totesi.

Kuten valtiovarainministeriön kasvuraportti osoittaa, Vanhasen mukaan työn tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa olematonta viimeisen reilun vuosikymmenen ja tulee arvion mukaan jatkossakin laahaamaan. Työllisyysaste on vertailumaita merkittävästi alhaisempi ja investoinnit junnaavat matalalla.

Juttuvinkki: Suomen saama osuus EU:n elpymismiljardeista putoaa – ”Lopullinen määrä selviää vasta kesällä 2022”

– Lähtökohdat eivät siis ole häävit. Tämän vuoksi emme ole myöskään saaneet julkisen sektorin tuloja ja menoja tasapainoon, vaan velkaannumme kroonisesti.

Raportin perusteella tulevaisuudessakaan ei ole odotettavissa nopeaa kasvua, ellei taloutta uudisteta määrätietoisin toimin. Pohjoismaisen hyvinvoinnin lupaus ja julkisen talouden kestävyys voidaan turvata vain, mikäli työllisyysaste ja tuottavuus ovat riittävän korkeita.

Suomen henkeä kohti laskettu BKT on jäänyt jälkeen verrokkimaiden kehityksestä. Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan koronakriisin jälkeen samalla, kun monen verrokkimaan velkasuhde vakautuu tai alenee. Ilman rakenneuudistuksia Suomen kehitys tulee edelleen jäämään jälkeen verrokkimaista.

Toimista ei kuitenkaan juurikaan saisi aiheutua menolisäyksiä ja niiden tulisi olla kustannustehokkaita. Raportin ovat koonneet Markku Stenborg, Ilari Ahola, Olli Palmén ja Jenni Pääkkönen.

Lue myös: Hallitus teki 1,5 miljardin lisäbudjetin – valtion nettolainanotoksi arvioidaan noin 19,6 miljardia euroa

Kommentoi Facebookissa