MAAILMANPERINTÖ Vanhan Rauman maailmanperintöalueen suojavyöhykkeelle suunniteltu kauppakeskushanke on ollut viime aikoina vastatuulessa.
Aikaisempaa suuremman kauppakeskuksen rakentamisen mahdollistava asemakaava hyväksyttiin KHO:n toimesta syksyllä 2018. Uudet kaupankäyntitottumukset ja aika ehtivät kuitenkin ajaa hankkeen ohi, ja huolimatta ennen koronapandemiaa myönnetystä rakennusluvasta, Kanal-nimellä kutsutun kompleksin rakentamista ei ole aloitettu.
Kaiken lisäksi maailmanperintöarvoja vaaliva Unesco moitti tänä kesänä kauppakeskuksen suunnitelmia, jotka järjestön mukaan voivat vaarantaa maailmanperintökohteen elinvoimaisuuden. Kauppakeskuksen vaikutuksesta Vanhaan Raumaan oli kaupungin toimesta tehty puutteelliseksi moitittu arviointi vasta sen jälkeen, kun rakennuslupa oli jo myönnetty.
Kaavoitetulla alueella ainoastaan Hartela on rakentamassa suunnitelmien mukaisesti omalle kaistaleelleen kaksi asunto-osakeyhtiötä. Muut hankkeet eivät näytä valmistuvan aikataulussaan. Maankäyttösopimuksen mukaan kauppakeskuksen pitäisi olla valmis alkuvuodesta 2023, joten rakentamisen aloittaminen on jo myöhässä.
Kauppakeskuksen rakentajatahon toimesta alueelle on määrä nousta myös kerrostaloja, joista ensimmäisen rakennuslupaa tulisi hakea ensi viikolla. Menneellä viikolla Rauman kaupunginhallitus joutui kuitenkin myöntämään pyynnöstä kaksi vuotta lisäaikaa.
Kysymys on kokoluokasta
Maailmanperintökohteiden turvaamisesta on tehty valtiollinen sopimus, joten Unescon kirjelmä edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Museoviraston käsittelyä. Lisäksi se käynnisti uudelleen keskustelun koko hankkeen merkityksestä.
Asiassa on levitetty sekä tahallaan että tahattomasti väärää tietoa, sekä lehtien palstoilla että sosiaalisessa mediassa. Yleisin perätön väite on, että Unesco haluaisi estää kokonaan kauppakeskuksen rakentamisen. Toisen väitteen mukaan rakentaminen olisi nyt estetty, vaikka edes rakennusluvasta ei valitettu.
Kysymys on kuitenkin pääasiassa kauppakeskuksen kokoluokasta ja mittasuhteista, soveltumisesta Vanhan Rauman kupeeseen. Arvostelun kohteena ovat olleet lähinnä parisataametrinen muurimainen julkisivu, jota verhoaisi ajan myötä ruostuva corten-teräs, sekä liikkeiden suuri lukumäärä.
Suomen maailmanperintökohteiden tekemän kävijätutkimuksen mukaan Vanhassa Raumassa vierailevat matkailijat tuovat paikkakunnalle vuosittain 46,5 miljoonaa euroa. Kauppakeskuksen lukuisat uudet erikoisliikkeet ja ravintolat tulisivat muuttamaan tilannetta merkittävästi.
Kauppakeskukset imuroivat ympäröiviltä liikkeiltä kymmeniä prosentteja liikevaihdosta, eikä Rauma tulisi olemaan mikään poikkeus omassa kuplassaan, vaikka konsultit toista väittäisivät. Asialla voi olla ratkaiseva vaikutus Vanhan Rauman elinvoimaisuuteen, joka mahdollistaa myös rakennusten kunnossapidon.
Kauppakeskusten vuokrataso on kaksin- tai jopa kolminkertainen Vanhaan Raumaan verrattuna, joten myös uusien liikkeiden menestymismahdollisuuksia epäillään. Kaupungin kannalta huonoin lopputulos olisi kuihtuva maailmanperintökohde, vierellään puolityhjä kauppakeskus.
Todellista omistajaa ei haluta kertoa
Rauman kaupunki on tehnyt kauppakeskuksesta sekä kerrostaloalueesta maankäyttösopimukset. Alussa mukana ollut rakennusliike Skanska luopui hankkeesta, ja rahoittajaksi syksyllä 2017 ryhtyi turkulainen kovan luokan kiinteistösijoittaja, juristi Harri Lähteenmäki.
Lähteenmäen yhtiö oli myynyt edellisenä vuonna yli 1000 vuokra-asuntoa Sato Oyj:lle, ja kiinteistösijoittaja myönsi kiertelemättä olevansa nyt kauppakeskushankkeen taustalla. Jostain syystä tietyt tahot kuitenkin halusivat, että uutta omistusjärjestelyä ei kerrota kaupunkilaisille.
Yksikään alueellinen sanomalehti ei esimerkiksi ole suostunut kertomaan lukijoilleen kauppakeskushankkeen oikeaa omistajaa. Karhunpalvelus kaupunkilaisille on saanut jopa raumalaiset kaupunginvaltuutetut tuohtumaan tietojen pimittämisestä ja harhaanjohtamisesta. Osa päättäjistä on luullut kyseessä olevan edelleen Skanskan hanke.
Uusissa järjestelyissä lopetettiin puretun vanhan kauppakeskuksen eli Kiinteistö Oy Tarvontorin omistanut Ganal Kehitys Oy, ja tilalle perustettiin toinen samanniminen yhtiö. Uusi yhtiö osti puolestaan Osuuskauppa Keulalta alueella sijaitsevan Kiinteistö Oy Rauman Ostoskeskuksen, jonka tontille oli määrä rakentaa kerrostaloja.
Kiinteistöt on rahoitettu lainarahalla, ja ilman liikevaihtoa oleva uusi yhtiö on täysin konsernirahoituksen varassa. Yritysjärjestelyn taustalla lienee se, että kiinteistöjen omistus on suojattu kaikissa tapauksissa. Jos uudet yhtiöt kaatuvat tai joutuvat korvausvastuuseen, kiinteistöt jäisivät aina Reale-konsernille, joka on saanut ne lainojen vakuudeksi.
Harri Lähteenmäki menehtyi vaikean sairauden johdosta joulukuussa 2019, jolloin kauppakeskushanke jäi omaisten sekä Reale-konsernin haltuun.
Omistajalla on halua ratkaisuun
Raumalaisilta salattu omistajuus, yllättävien tahojen ulostulot sekä erikoiset yhtiöjärjestelyt saivat liikkeelle huhut siitä, kuka todellisuudessa on kauppakeskuksen taustalla. Kaupparekisteritietojen perusteella pääomistaja on turkulainen Reale-konserni, vähemmistöosuuksia on helppo siirtää nopeastikin.
Reale Oy:n sekä Ganal Kehitys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Leena Pennanen, ketkä ovat Ganal Kehitys Oy:n osakkaat, ja millä osuuksilla?
– Ganal Kehitys Oy:n osakekannan omistaa 100 % Reale Oy, Leena Pennanen vastaa suoraan ja sanoo, että osakas- tai muita tietoja ei ole aiemmin heiltä tiedusteltu.
Hän myös toteaa, että hankesuunnittelu on käynnissä, mutta myöntää vuokralaisneuvotteluja hidastaneen viimeaikainen mediakeskustelu kohteesta. Varsinkin Helsingin Sanomissa olleen artikkelin jälkeen on uumoiltu, että brändistään tarkat yhtiöt varoisivat hanketta, joka voisi vaarantaa Suomen ensimmäisen maailmanperintökohteen statuksen.
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen keskusteli elokuussa vierailunsa yhteydessä Unescon kirjelmästä Rauman kaupungin edustajien kanssa. Ministeri totesi, että hänen tulkintansa mukaan kirjelmä oli varoitus. Kurvinen myös lupasi, että kirjelmä käydään tarkkaan läpi yhdessä ministeriön, museoviraston ja kaupungin kanssa.
Ganal Kehitys Oy on koko prosessin ajan torjunut kaikki ehdotukset hankkeen muokkaamisesta tai kompromisseista. Tilanne on kuitenkin ajautunut käytännössä umpikujaan. Kauppakeskushankkeen omistajataho haluaa nyt saada asian ratkaistua positiivisemmalla lähestymistavalla.
– Olemme ilmoittaneet halukkuutemme osallistua ministeri Antti Kurvisen mainitsemiin hanketta koskeviin kolmikantaneuvotteluihin kohteen omistajan roolissa, mikäli sellaisia neuvotteluja käydään, hallituksen puheenjohtaja Leena Pennanen vakuuttaa.
Kommentoi Facebookissa