MAAILMANPERINTÖ Unesco – YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö – ilmoitti muutamia päiviä sitten poistavansa Liverpoolin satama-alueen maailmanperintökohteiden listalta. Mittava uudisrakentaminen vaikutti Unescon mukaan negatiivisesti alueen historialliseen arvoon. Arvostetun statuksen poistaminen on harvinaista, mutta ei poikkeuksellista, ja Liverpoolia oli huomautettu asiasta jo vuonna 2012.
Suomessa on seitsemän maailmanperintökohdetta, nimitys on merkittävä myös matkailun kannalta. Nyt 30-vuotisjuhlaansa maailmanperintökohteena viettävä Vanha Rauma, pohjoismaiden laajin ja parhaiten säilynyt puukaupunkialue, on elävänä asuinalueena ja lukuisine erikoisliikkeineen myös Satakunnan suosituin turistikohde, suositumpi kuin suurempien kaupunkien kauppakeskukset.
Vanhan Rauman suojavyöhykkeelle on kuitenkin ollut suunnitteilla myös uusi iso kauppakeskus, jonka kokoluokkaa monet pitivät liian suurena ja uutta asemakaavaa epäonnistuneena. Alueella on aikaisemmin ollut Wivi Lönnin piirtämä lyseo, joka purettiin edellisen kauppakeskuksen tieltä. Vanha asemakaava olisikin sallinut myös hieman suuremman kauppakeskuksen rakentamisen.
Se ei kuitenkaan riittänyt rakennuttajille. Hanketta ei suostuttu muuttamaan, ja KHO hylkäsi tehdyt valitukset syksyllä 2018. Voimassa olleesta rakennusluvasta huolimatta rakentamiseen ei kuitenkaan pystytty ryhtymään vuokralaisten vähäisyydestä johtuen, ja keväällä 2020 koronapandemia antoi uuden syyn viivästykselle.
Myös kaupunki sijoittaa miljoonia
Nyt Unesco on ärähtänyt suunnitelmista, jotka järjestön mukaan voivat vaarantaa puukaupungin elinvoimaisuuden. Järjestö on tiukin sanakääntein arvostellut kauppakeskushankkeen prosessia ja suosittelee jopa rakennusluvan väliaikaista jäädyttämistä. Taustatukea sille on antanut Icomos, kansainvälinen järjestö, joka tarjoaa asiantuntija-apua maailmanperintöluetteloon.
Kauppakeskuksen vaikutuksesta Vanhan Rauman maailmanperintöarvoihin tehtiin Rauman kaupungin toimesta niin sanottu HIA-arviointi – Heritage Impact Assessment – vasta sen jälkeen, kun rakennuslupa oli jo myönnetty. Jälkikäteen tehtyä arviointia pidetään myös puutteellisena, eikä sitä ole voitu käyttää kauppakeskuksen suunnittelun ohjaamisessa.
Maailmanperintökohteiden turvaamisesta on tehty valtiollinen sopimus, joten uusi tilanne edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Museoviraston selvityksiä ja käsittelyä. Myös Rauman kaupunki on saanut kirjelmän tiedokseen.
Kaupunki on arvioinut kustannuksensa alueen infrastruktuuriin olevan 4–5 miljoonaa euroa, joten kaupungin päättäjillä on tarve saada hanke etenemään. Kustannuksia on jo syntynyt alueen vesihuoltourakoissa, joissa vesijohdot ja viemärit uusittiin sekä samalla tehtiin myös putkitus- ja kaapelointitöitä kauppakeskuksen tarpeisiin.
Kanal-nimen saaneesta kauppakeskuksesta ei kuitenkaan ole vielä tehty minkäänlaista rakentamispäätöstä.
Yhtiöt vaihtavat nimiä
Kauppakeskushankkeen taustakuviot ovat olleet koko ajan kummallisen salailun kohteena. Hankkeessa alun perin mukana ollut rakennuskonserni Skanska luopui osuudestaan vähin äänin jo syksyllä 2017, eikä yhtiö suostunut kommentoimaan asiaa millään tavalla.
Päivän Lehti selvitti uutena taustavoimana olleen turkulainen kovan luokan kiinteistösijoittaja ja juristi Harri Lähteenmäki, joka avoimesti myönsikin osuutensa. Jostain syystä alueellinen media ei kuitenkaan halunnut kertoa kauppakeskuksen takana oikeasti olevasta tahosta.
Jopa moni asemakaavasta päättänyt raumalainen kaupunginvaltuutettu luulee tänäkin päivänä kyseessä olevan edelleen Skanskan hanke. Tyhjälle tontille on ehdotettu niin luistelukenttää kuin puistoakin ymmärtämättä, että Rauman kaupunki on jo luovuttanut päätösvallan alueesta grynderille.
Harri Lähteenmäki menehtyi vaikeaan sairauteen joulukuussa 2019, jolloin kauppakeskushanke yhtiöineen ja rahoitusjärjestelyineen jäi omaisten sekä Reale-konsernin haltuun. Kauppakeskuksen edustajana on esiintynyt Skanskan entinen aluejohtaja, Kiinteistö Oy Tarvontorin ja Ganal Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Jari Pölönen. Pölönen tunnetaan myös Turun Toriparkin yhteyksistä.
Taustayhtiöiden tarina on erikoinen. Kauppakeskuksen tieltä puretun vanhan Tarvontorin liikekeskuksen omistaneen Kiinteistö Oy Tarvontorin omisti Ganal Kehitys Oy, joka ei kuitenkaan ole nykyinen samanniminen yhtiö. Yhtiö on lopetettu ja temppu on tuttu liikemiehille, kun halutaan esittää ulospäin, että yhtiöiden vaihtamisesta huolimatta mikään ei olisi muuttunut.
Lopetettu Ganal Kehitys sulautui syksyllä 2018 Reale Oy:n kanssa. Samoihin aikoihin uusi yhtiö Kaarinan keskuspiste 1 Oy muutti nimekseen Ganal Kehitys Oy. Yhtiön osakepääoma on 2500 euroa.
Uusi Ganal Kehitys Oy ei kuitenkaan ole enää Rauman kaupungin sopimuskumppani hankkeessa, eikä kauppakeskuksen rakennuttaja, vaikka myös mediassa niin aika ajoin väitetään. Ganal Kehityksen nimeä ei löydy edes rakennusluvasta, jonka hakija on Kiinteistö Oy Tarvontori.
Toistaiseksi vain yksi voittaja
Sekä Kiinteistö Oy Tarvontori että uusi Ganal Kehitys Oy ovat myös täysin riippuvaisia konsernirahoituksesta. Varsinkin Ganal Kehitys Oy vaikuttaa vain hanketta varten perustetulta kilpiyhtiöltä.
Suomen Asiakastiedon mukaan yhtiöllä ei ollut viime vuonna lainkaan liikevaihtoa. Se on aiemmin mediatietojen mukaan ostanut Osuuskauppa Keulalta asemakaava-alueella olleen kiinteistön yhtiöineen, jonka hinta taseen perusteella on ollut noin 2,5 miljoonaa euroa. Ganal Kehityksellä on kuitenkin saman verran velkaa saman konsernin yrityksille, yhtiö kuuluu Reale-konserniin. Rahoituskuluja kertyy joka vuosi yli 60 000 euroa, jotka myös päätyvät suoraan velaksi saman konsernin yrityksille.
Näin voidaan olettaa, että Reale-konserni on rahoittanut Ganal Kehityksen investoinnin ja jopa korkokulut. Yhtiön omavaraisuusaste onkin negatiivinen, ilman rahoittajaa se olisi konkurssiriski. Yhtiön osakastietoja on kysytty Suomen Asiakastiedon toimesta 19.5.2021, mutta yritys on kieltäytynyt luovuttamasta tietoja. Myös nyt jo purettua vanhaa Tarvontorin liikekeskusta hallinnoineella kiinteistöyhtiöllä on yli 1,8 miljoonaa euroa velkaa saman konsernin yrityksille.
Miksi erikoinen yritys- ja rahoitusjärjestely on tehty? Harri Lähteenmäen kerrottiin aikoinaan olleen mukana lähes kaikissa Turun kohutuissa kiinteistöhankkeissa. Kauppakeskuksen valmistuminen on epävarmaa, ja alueen kerrostalojen rakentaminen yhtiöiden toimesta vieläkin hatarammalla pohjalla. Kokenut kiinteistösijoittaja lienee järjestänyt niin, että riitatilanteessa ja korvausvaatimuksissa Reale-konserni on mahdollisimman turvatussa asemassa, kun taas Rauman kaupungin mahdollisuudet ovat puolestaan huonot.
Kompuroivassa kauppakeskushankkeessa onkin toistaiseksi vain yksi voittaja. Osuuskauppa Keula on saanut myymästään tyhjentyneestä vanhan Sokoksen kiinteistöstä miljoonatulot, kun tontin rakennusoikeuksia kasvatettiin kaavassa reilusti. Rahaa Keula on puolestaan käyttänyt, kun laajentamalla ja erikoisliikkeitä lisäämällä se kasvatti lähistöllä sijaitsevan Prisman niin kutsutuksi Prisma-keskukseksi, jonka koko on 16 000 neliötä – lähes samankokoiseksi, kuin vasta suunnitelmissa oleva kauppakeskus.
- Kirjoittaja asuu Vanhassa Raumassa ja kuuluu Vanha Rauma Yhdistys ry:n hallitukseen.
Lue myös: Vanhan Rauman suojavyöhykkeelle saa rakentaa suuren kauppakeskuksen – KHO hylkäsi valitukset
Kommentoi Facebookissa