KRIM Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin raportti käsittelee tapoja, joilla venäläisviranomaiset pyrkivät hiljentämään tataariyhteisön sekä muut toisinajattelijat miehitetyllä Krimin niemimaalla.
Krimin miehitys on jatkunut nyt kaksi ja puoli vuotta. Tataarit ovat näkyvin ja yhtenäisin Venäjän miehitystä vastustava ryhmä. Siksi tataarit ovat joutuneet paikallisten ja Venäjän viranomaisten sorron kohteeksi.
– Pyrkimyksenä on varmistaa, että jokainen Krimin asukas alistuu miehitykselle. Krimin niemimaalla sovelletaan nyt Venäjän lakeja, mikä on jo itsessään kansainvälisen oikeuden vastaista, Amnestyn Suomen osaston maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen sanoo.
Venäjän lakien soveltamisella on ollut tuhoisat seuraukset kokoontumisvapaudelle ja lehdistönvapaudelle Krimillä. Viranomaiset ovat kyenneet nostamaan tataareja vastaan syytteitä mielivaltaisesti muun muassa radikalisoitumisesta. Myös Krimin tataarien edustuksellinen elin Mejlis on kielletty “äärijärjestönä”.
– Kaikki Mejlisiin kohdistuvat rajoitukset on poistettava. Kaikki rikosmenettelyt, jotka on tarkoitettu Mejlisin jäsenten tai muiden Venäjän miehitystä rauhanomaisesti vastustavien painostamiseksi ja häiritsemiksi, on lopetettava, Tuukkanen vaatii.
Mejlisin johtoon kuuluvia jäseniä painostettiin jo ennen sen laittomaksi julistamista. Mejlisin johtaja Refat Tšubarov joutui lähtemään maanpakoon Krimiltä. Samoin kävi hänen edeltäjälleen Mustafa Džemilieville, joka oli pitkän linjan ihmisoikeusaktivisti sekä miehityksen näkyvä arvostelija.
Mejlisin varajohtajana toiminut Ilmi Umerov vietiin Venäjän salaisen palvelun kuulusteltavaksi, kun hän oli vaatinut televisiohaastattelussa Venäjää lähtemään Krimiltä. Umeroville kerrottiin, että häntä epäillään ”Venäjän alueellisen suvereniteetin uhkaamisesta”. Kuukausia kestäneen tutkinnan jälkeen hänet pakotettiin psykiatrisiin tutkimuksiin suljettuun laitokseen, jossa hoidettiin vakavasti mielisairaita.
Venäjä on käyttänyt myös terrorisminvastaisia lakejaan Krimin tataareja vastaan. Ainakin 19 miestä on pidätetty, sillä heitä syytetään terroristijärjestö Hizb ut-Tahririn jäsenyydestä.
– Raportissamme kuvaillut tapaukset paljastavat Venäjän viranomaisten armottomuuden, sillä he eivät siedä minkäänlaista arvostelua vallankäyttöään kohtaan. Kansainvälisellä yhteisöllä ei välttämättä ole monia mahdollisuuksia vaikuttaa poliittiseen tilanteeseen, mutta sillä on velvollisuus puhua hiljaiseksi painostettujen puolesta, Tuukkanen sanoo.
Kommentoi Facebookissa