OLYMPIALAISET Kansainvälinen antidopingtoimisto Wada teki odotetun päätöksen päätettyään sulkea Venäjän urheilun kansainvälisistä suurkisoista neljäksi vuodeksi. Olympiakisoihin Venäjä ei saa osallistua kansallistunnuksillaan varustetulla joukkueellaan Tokiossa 2020 eikä Pekingissä 2022.
Lajiliitot päättävät erikseen Venäjän kohtalon MM-kisojen osalta. Todennäköisesti Venäjä suljetaan lähes kaikista MM-kisoista. Joukkuelajien, kuten jääkiekon ja jalkapallon MM-kisojen osalta tilanne on toki ongelmallinen, koska käryjä näistä lajeista ei ole todettu ja kollektiivinen rankaisu olisi näiden lajien venäläisurheilijoille oikeusmurha.
Venäjällä kova dopingrangaistus on lytätty poliittiseksi päätökseksi. Ovathan Venäjän ja länsimaiden välit Ukrainan sodan takia lievästi sanottuna jäätävät.
Se on kuitenkin selvää, että Venäjällä on rangaistuksen takia tunnustettava tosiasiat. Huijausta on tapahtunut ja dopingin käyttö maassa on yleinen ongelma ilman valtiovallan ohjaustakin. Neljän vuoden kilpailukielto on venäläiselle urheilulle erään aikakauden loppu.
Doping on vuosikymmenten ajan kulkenut venäläisen urheilun kanssa käsi kädessä. Entinen Neuvostoliitto päätti 1950-luvun alussa panostaa huippu-urheiluun katsottuaan sen sopivaksi keinoksi edistää kommunistisen järjestelmän ylivertaisuutta.
Menestyä piti keinolla millä hyvänsä. Dopingaineet olivat neuvostourheilun kanssa avioliitossa.
Moskovan 1980 kesäolympialaisissa yksikään urheilija ei kärähtänyt dopingista. Kisajärjestäjät olivat reiluja niille kisavieraille, jotka kisoihin suostuivat osallistumaan. Yhdysvallat ja Länsi-Saksa monen muun länsimaan ohella boikotoivat kisoja vastalauseena Afganistanin sodalle.
Neuvostoliitto hajosi 1991, mutta dopingin käyttö ei Venäjällä suinkaan loppunut. Tilanne oli pikemminkin päin vastainen Neuvostoliiton dopingtietouden virratessa länteen.
Venäläisistä sosialismin mainoskasvourheilijoista tuli kaupallisen urheilubisneksen kasvoja. Monellakaan ei ollut mahdollisuuksia menestyä puhtain keinoin, joten dopingin käyttö jatkui siinä, missä ennenkin.
Presidentiksi 2000 noussut entinen KGB-upseeri Vladimir Putin halusi palauttaa kotimaansa kunnian. Neuvostoliiton tavoin myös Putinin Venäjä päätti panostaa urheiluun. Sotshin 2014 talviolympialaiset olivat eräänlainen Moskovan olympiakisat numero 2, jossa Venäjän valtiovalta näytti voimaansa myös omalle kansalleen.
Sittemmin paljastui, että venäläisurheilijoiden Sotshin kisojen dopingnäytteitä manipuloitiin. Moskovan olympialaisissa Neuvostoliitto vastasi dopingtestauksesta käytännössä itse, mutta 34 vuotta myöhemmin Sotshissa kansainvälinen dopingkontrolli oli niin tiukkaa, että näytteitä oli peukaloitava. Nolo huijaus paljastui paria vuotta myöhemmin tietovuotojen kautta.
Kunnollinen antidopingtyö ei ole ollut Venäjällä mahdollistakaan, jos valtiokin sallii dopingin käytön. Dopingkulttuuri juurtui syvälle venäläiseen urheiluun jo Neuvostoliiton aikana. Kulttuuri ei ole muuttunut, kun toimenpiteitä ei ole tehty.
Kansainvälinen antidopingtyö näyttää kuitenkin toimivan. Venäjän kilpailukielto onkin Wadalle sen historian merkittävin saavutus toistaiseksi.
Venäjän urheilun neljän vuoden kilpailukielto iskee venäläiseen huippu-urheilujärjestelmään armottomalla tavalla. Vladimir Putinista alkaen venäläisillä huippu-urheiluihmisillä onkin mietittävää, kannattaisiko maassa sittenkin tehdä kunnollista antidopingtyötä Venäjän julkisuuskuvan kiillottamiseksi.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Venäjälle kova rangaistus – neljäksi vuodeksi ulos olympialaisista!
Kommentoi Facebookissa