VÄKILUKU Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2020 lopussa 5 533 793. Väkiluku kasvoi vuoden 2020 aikana 8 501 henkilöllä. Suhteellinen väkiluvun kasvu oli 0,2 prosenttia.
Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni 11 702 henkilöllä ja vieraskielisten määrä kasvoi 20 203 henkilöllä. Suomessa asui vakituisesti vuoden 2020 lopussa 432 847 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä on kahdeksan prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat äidinkieleltään venäjää puhuvat 84 190 henkilöä, viroa puhuvat 49 551 ja arabiaa puhuvat 34 282 henkilöä.
Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli vuoden 2020 lopussa korkein Uudenmaan maakunnassa, 15 prosenttia väestöstä, ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, kaksi prosenttia. Venäjää äidinkielenään puhuvat ovat maakuntien suurin vieraskielinen ryhmä Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan maakuntia sekä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Kanta-Hämeessä suurin vieraskielinen ryhmä ovat viroa äidinkielenään puhuvat. Pohjanmaalla suurin vieraskielinen ryhmä ovat vietnamia äidinkielenään puhuvat ja Ahvenanmaalla romaniaa äidinkielenään puhuvat.
Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Vantaalla, 22 prosenttia, Espoossa 19 prosenttia ja Närpiössä sekä Helsingissä 17 prosenttia. Suomen 309 kunnasta venäjä oli suurin vieraskielinen ryhmä 151 kunnassa.
Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Vantaalla, 3 456 henkilöllä, Helsingissä 3 085 henkilöllä ja Espoossa 3 065 henkilöllä. Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvu perustui kokonaan vieraskieliseen väestöön, sillä kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni pääkaupunkiseudulla vuoden 2020 aikana. Väkiluku väheni määrällisesti eniten Kouvolassa, 926 henkilöllä ja Mikkelissä, 551 henkilöllä.
Väestössä olevien 100 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien henkilöiden määrä ylitti 1 000 henkilön rajan vuoden 2020 aikana. Vuoden lopussa heitä oli 1 038, joista 152 oli miehiä ja 886 naisia. 100 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi vuoden 2020 aikana peräti 130 henkilöllä.
Vuoden 2020 aikana suurimmaksi ikäluokaksi väestössämme nousi vuonna 1983 syntyneet. Vuoden 2020 lopussa heitä asui Suomessa 74 548 henkilöä. Toiseksi suurin syntymäkohortti, vuonna 1963 syntyneet, oli kooltaan 74 540 henkilöä.
Vuonna 1983 syntyneiden nousua suurimmaksi ikäluokaksi on vauhdittanut maahanmuutto. Suomessa asuneista vuonna 1983 syntyneistä noin joka seitsemäs oli vieraskielinen. Suomessa syntyi vuonna 1983 yhteensä 66 892 lasta, joten väestössä oleva vuonna 1983 syntyneiden ikäluokka on kuolleisuudesta ja maastamuutosta huolimatta nyt vajaat 8 000 henkilöä suurempi.
Jos syntymäkohortteja tarkasteltaisiin vain kotimaisia kieliä puhuvien määrällä, olisi vuonna 1948 syntyneet suurin syntymäkohortti väestössä. Vuosina 2020 ja 2019 syntyneiden ikäluokkien pienuus käy hyvin ilmi siitä, että ne olivat väestössä lukumäärältään ja sijaluvultaan 77. ja 78. suurimmat.
Kommentoi Facebookissa