SOTE Hallituksen ajaman suuren sote-uudistuksen lainsäädännön hyväksyminen siirtyi syksyyn, kuten kerroimme Päivän Lehden artikkelissa tässä. Aikataulun muutos antaa kuitenkin mahdollisuuden korjata paljon kritisoitua lakihanketta.
Ihmisille on luvattu valinnanvapautta ja alueellisesti tasapuolista hoitoon pääsyä, josta on muodostunut kuvitelma paremmasta hoidosta. Todellisuus voi kuitenkin helposti muotoutua päinvastaiseksi, kuten kolme nykyistä ja kaksi eläkkeellä olevaa ansioitunutta HUS:n professoria ja ylilääkäriä ovat varoittaneet kannanotossaan tässä.
Niin sanottujen laajan päivystyksen sairaaloiden lukumäärää ollaan Suomessa rajoittamassa kahteentoista. Erikoissairaanhoidossa kahdeksan keskussairaalaa on mielletty ”vajaakuntoisiksi”, ja osaamisen pako näistä sairaaloista alkoi jo ennen vuoden vaihdetta.
Tilannetta seurataan erityisellä mielenkiinnolla esimerkiksi Vaasassa, joka on menettämässä oman sairaalansa. Ruotsinkielistä palvelutuotantoa ei voida vain määräyksellä aloittaa Seinäjoella, jonne toiminnat ollaan keskittämässä. Ylilääkärit arvioivat, että vapaaehtoisuuteen perustuva ruotsinkielisen henkilöstön siirtyminen työn perässä Vaasasta ei ole realistinen ajatus.
Kaikessa hiljaisuudessa eri kaupungit ovat myös jo anoneet ja saaneet poikkeuslupia perusterveydenhuollon järjestämiseksi.
Poikkeuslupia kohta kaksitoista
Sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksen mukaan ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystys voi jatkua Forssassa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Ministeriö myönsi kuun vaihteessa poikkeusluvat perusterveydenhuollon päivystykseen Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymälle, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymälle sekä Varkauden kaupungille. Määräaikaiset poikkeusluvat ovat voimassa vuoden 2019 loppuun saakka.
Perusterveydenhuollon päivystyksen poikkeuslupa on jo voimassa Kouvolassa vuoden 2024 loppuun asti, Inarin kunnassa ja Kuusamossa vuoden 2020 loppuun asti sekä Raahessa. Myös Pietarsaari on hakenut poikkeuslupaa, mutta päätöksen valmistelu ja eri tahojen kuuleminen on vielä kesken.
Päivystysyksiköt tarvitsevat ministeriön myöntämän poikkeusluvan ympärivuorokautiseen toimintaan. Terveydenhuoltolain mukaan lupa voidaan myöntää, jos palvelujen saavutettavuus ja päivystyspisteiden väliset etäisyydet sitä edellyttävät eikä väestön tarvitsemia palveluja voida riittävästi turvata ensihoitopalvelun avulla.
Päivystävissä yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Lisäksi päivystyksestä on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa.
Onko kaupungeilla valinnanvapautta?
Ministeriön mukaan tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista lukita poikkeavia palvelu- ja päivystysrakenteita, vaan antaa maakunnalle mahdollisuus kehittää väestön tarvitsemat päivystyspalvelut. Tämän takia poikkeuslupia myönnetään määräaikaisina.
Esimerkiksi vain reilun 17 000 asukkaan Forssassa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään Pihlajalinnan sekä alueen hyvinvointikuntayhtymän sopimuksella.
– Kyllä tämä päätös on armottoman vääntämisen tulos, kommentoi yhtymäjohtaja Juha Heino Länsi-Suomelle.
Kanta-Hämeessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja maakuntahallinnon uudistusta valmistelee Oma Häme, joka on yrittänyt kaataa forssalaisten hanketta. Yhteistyö jatkuu poikkeusluvan myöntämisen jälkeen kuitenkin normaaliin tapaan Oma Hämeen sekä Kanta-Hämeen keskussairaalan kanssa. Esimerkiksi sosiaalipalvelut siirtyvät jatkossa kokonaan maakunnan hoidettavaksi.
– Eivät ihmiset halua lähteä täältä 60 kilometrin päähän Hämeenlinnaan päivystykseen. Terveyspalveluita halutaan saada tulevaisuudessakin läheltä. Tämä nyt tehty järjestely mahdollistaa palveluiden jatkumisen, Heino jatkaa lehdelle.
Sote-uudistusta on markkinoitu valinnanvapauslakina. Sen henkeen ei sovi pienempien kaupunkien sairaaloiden pakkolopettamiset, jos tahtoa ja kykyä toiminnan jatkamiseen on – vaikkakin epäpyhän allianssin avulla pörssiyhtiön kanssa.
”Isoille kaupungeille käy varmasti hyvin”
Suomeen on jo muodostunut terveysjättiläisiä kuten mainittu Pihlajalinna, Attendo, Mehiläinen sekä Terveystalo. Yksityisille palveluntarjoajille ovat nimittäin avautumassa sote-uudistuksen myötä mammuttimaiset peräti 17,2 miljardin euron suuruiset terveyspalveluiden markkinat. Se luonnollisesti kiinnostaa terveysalan suuria ja pieniä yrityksiä, kuten Päivän Lehti kirjoitti tässä.
Kansainvälisessä omistuksessakin olevien pörssiyhtiöiden tulemista hallitsemaan terveysmarkkinoita ei kaikkialla katsota hyvällä, esimerkiksi verotulojen jääminen Suomeen on ollut huolena. Mielipiteet jakautuvat myös sen osalta, olisiko lopulta parempi yksityistää vai tehostaa julkista terveydenhuoltoa.
Sote-kapina kytee jo kunnallispolitiikassa. Esimerkiksi Raumalla on päädytty erikoiseen tilanteeseen, kun hallituspuolue kokoomusta edustava sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja oli käynnistämässä kilpailutusta yksityisten tahojen kanssa oman Rauman aluesairaalan leikkaustoiminnasta, niin oppositiopuolue sosialidemokraatit haraavat asiassa vastaan.
Lähtökohta on samankaltainen kuin Forssassa, matkaa liki 40 000 asukkaan Raumalta 85 000 asukkaan Poriin on viitisenkymmentä kilometriä. Satakuntalainen yhteistyö on useimmiten tarkoittanut sitä, että isomman oikeudella Pori lopettaa toiminnot Raumalla.
– Kannustan muitakin ottamaan nämä terveysasiat omiin käsiin. Fakta on se, että tulevien sote-keskusten isoille kaupungeille käy varmasti hyvin, mutta meille muille luvassa on erityisen kylmää kyytiä, Juha Heino päättää Länsi-Suomelle.
Kommentoi Facebookissa