KANSALAISUUS Sisäministeriö lähetti kesäkuussa lausunnolle hallituksen esityksen, jossa ehdotetaan kansalaisuuslain muuttamista siten, että tiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistynyt voisi menettää Suomen kansalaisuuden. Lausunto pyydettiin eri viranomaisilta ja kansalaisjärjestöiltä, lausuntokierros päättyy tänään.
Kansalaisuuden menettäminen voisi koskea vain sellaisia henkilöitä, joilla olisi myös jonkin toisen valtion kansalaisuus sekä riittävästi siteitä toiseen kansalaisuusvaltioonsa. Rikoksia olisivat sellaiset maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikokset, joista olisi säädetty ankarimmaksi rangaistukseksi vähintään kahdeksan vuotta vankeutta ja joista olisi tuomittu vähintään viiden vuoden vankeusrangaistus.
Muita sinänsä vakavia rikoksia ei voitaisi Eurooppalaisen kansalaisuusyleissopimuksen puitteissa säätää kansalaisuuden menettämisen perusteeksi, eli esimerkiksi törkeät seksuaalirikokset tai murhat eivät olisi kansalaisuuden menettämisperusteita.
Lapsi ei voisi menettää kansalaisuutta sen vuoksi, että hänen vanhempansa menettäisi kansalaisuuden rikokseen syyllistymisen takia. Myöskään alle 18-vuotiaana tehdyn rikoksen perusteella kansalaisuutta ei voisi esityksen mukaan menettää.
Nykyisin kansalaisuuden menettämisestä voidaan päättää viiden vuoden määräajassa vain, jos jälkikäteen ilmenee, että Suomen kansalaisuuden saamiselle ei olisikaan ollut kansalaisuuslain mukaisia perusteita.
– Seuraamuksia maan- ja valtionpetoksista sekä terrorismirikoksista halutaan tiukentaa. Jopa kansalaisuuden menetys on tietyin reunaehdoin tällaisista vakavista rikoksista perusteltua, sisäministeri Kai Mykkänen sanoo.
Edellytyksenä kansalaisuuden menettämiselle olisi aina se, ettei henkilöstä tämän seurauksena tule kansalaisuudetonta. Myös sellainen henkilö, joka olisi saanut Suomen kansalaisuuden syntyessään, voisi ehdotuksen mukaisesti menettää kansalaisuuden, jos hänellä olisi niin paljon siteitä muuhun kansalaisuusvaltioonsa, ettei kansalaisuuden menettäminen merkitsisi kohtuutonta puuttumista hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä.
Kansalaisuuden menettämisestä päättäisi Maahanmuuttovirasto. Maahanmuuttoviraston päätökseen voisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
STT:n mukaan Rajavartiolaitos ja Poliisihallitus pitävät esityksen tavoitteita kannatettavina. Rajavartiolaitos toivoo kuitenkin, että esityksestä pyydettäisiin myös perustuslakivaliokunnan lausunto. Poliisihallitus haluaisi muun muassa tarkennuksen siihen, miten toimia jos henkilöä ei voida karkottaa kyseisessä maassa vallitsevien olosuhteiden vuoksi.
Oikeuskanslerinvirasto pitää hallituksen esitystä monin paikoin ongelmallisena. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen huomauttaa, että ehdotuksen tarkoitus siitä, että menettäminen voi koskea vain kaksoiskansalaista, ei ilmene säännöksestä selvästi. Kansalaisuuden menettämisen oikeudellinen luonne esiintyy myös sekä lisärangaistuksen että turvaamistoimen luontoisena.
Kansalaisuuden voisi esityksessä menettää vain Suomessa annetun rikostuomion perusteella. Esimerkiksi terroristisesta teosta muualla saatu tuomio voi kuitenkin olla rikoslain mukainen eli vastata sitä. Puumalaisen mielestä esitysluonnoksen perustelut eivät ole oikeusturvan tarpeen tulkintaan nähden riittävät, ja toisaalta perustelujen tulisi olla sisällöltään ristiriidattomat. Esitystä tulisi siten näiltäkin osin vielä tarkastella ja täydentää.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2017 aikana 12 219 Suomessa vakinaisesti asunutta ulkomaiden kansalaista. Määrä ylitti edellisen vuoden ennätyksen selvästi ja on suurin itsenäisyyden aikana.
Lue myös: Suomen passi on vakoilijan varuste – Supo on paljastanut suomalaisia valehenkilöitä
Kommentoi Facebookissa