EDUSKUNTA Kansanedustajista 163 henkilöä on myös kunnanvaltuutettuja. Tarvittaisiin vain neljä edustajaa lisää, jotta kunnanvaltuutetut voisivat muuttaa perustuslakia viiden kuudesosan enemmistöllä.
Vain 37 kansanedustajaa ei ole samanaikaisesti kunnanvaltuutettuja. Heistäkin suurin osa on ollut kansanedustajan ja kunnanvaltuutetun kaksoisroolissa. Kuntalain 69 §:n mukaan kunnanvaltuutettujen tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua.
– Kuntien luottamushenkilöinä toimivilla kansanedustajilla on ongelmallinen kaksoisrooli eduskunnan käsitellessä julkisen ja yksityisen sektorin välistä tehtävänjakoa ja sitä koskevia pelisääntöjä, arvioi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Tapauksia, joissa eduskunta on päättänyt asioista kuntien toiveiden mukaisesti, on kertynyt viime vuosina paljon. Esimerkiksi vuoden 2011 jätelaki ohjaa jätevirtoja kunnalliseen jätteenpolttoon, vaikka ne olisivat elintärkeitä kierrätyksen ja ympäristöalan yritystoiminnan kehittymiselle.
– Kipeimmin ongelma on näkynyt yrityksissä korjata Suomen julkisen terveydenhuollon tilaa. Kunnallinen perusterveydenhuolto on rapautunut. Vaikka Suomessa on runsaasti yksityisen terveydenhuollon tarjontaa, ovat kunnat pitäneet kynsin hampain kiinni yksinoikeudestaan julkisen terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen, Haavisto sanoo.
Hänen mukaansa sote-lainsäädännössä askarrellaan monimutkaisia malleja, joissa kuntien ja maakuntien liikelaitokset voisivat jatkossakin kilpailla konkurssisuojan turvin yksityisten yritysten kanssa.
Ruotsissa kaksoisrooliongelmaa ei ole. Siellä kunta-, maakäräjä- ja valtiopäivävaalit järjestetään samaan aikaan. Puolueet huolehtivat siellä siitä, ettei sama henkilö pyri sekä valtiopäiville että valtuustoihin. Kunnan- ja maakäräjävaltuustoissa on sen sijaan samoja henkilöitä.
– Kaksoisrooli on poliittiseen kulttuuriin liittyvä ongelma, josta tuskin voi syyttää yksittäisiä kansanedustajia. Ruotsin malli toimisi Suomessakin.
Puolueet voisivat Haaviston mielestä sopia, että kansanedustajia ei enää jatkossa asetettaisi ehdolle kuntavaaleissa.
– Käytäntöä voitaisiin soveltaa jo seuraavissa kuntavaaleissa 2021. Olisi myös syytä harkita, pitäisikö kuntavaalit tämän jälkeen järjestää aina samanaikaisesti eduskuntavaalien kanssa, joko vuonna 2023 tai 2027, ehdottaa Haavisto.
Mikäli eduskunta hyväksyy sote- ja maakuntauudistuksen, pidetään Suomessa lähiaikoina ensimmäiset maakuntavaalit. Meillä saattaakin kohta olla kansanedustajia, joilla on kolmoisrooli kunnan- ja maakuntavaltuutettuna.
- Lähde EVA
Kommentoi Facebookissa