Vuoden ulkosuomalainen on huippututkija – maailmalla on kaksi miljoonaa suomalaistaustaista henkilöä

Joy Wolfram on julkaissut kuutisenkymmentä tieteellistä julkaisua ja saanut yli 30 akateemista kunniamainintaa.

Joy Wolfram on julkaissut kuutisenkymmentä tieteellistä julkaisua ja saanut yli 30 akateemista kunniamainintaa. (Kuva Daniel Hubert)

Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes on valinnut Joy Wolframin lupaavimpien terveysalan vaikuttajien listalle.

SUOMALAISUUS Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaiseksi 2021 apulaisprofessori Joy Wolframin. Yhdysvalloissa asuva nanotieteilijä kehittää tutkimusryhmänsä kanssa uusia hoitokeinoja syöpään ja muihin vakaviin sairauksiin. Saamme kiittää nanoteknolgiaa myös COVID-19 RNA-rokotteesta. Wolfram toimii apulaisprofessorina Floridan Mayo-klinikalla.

Joy Wolfram on julkaissut kuutisenkymmentä tieteellistä julkaisua ja saanut yli 30 akateemista kunniamainintaa. Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes valitsi hänet vuonna 2019 maailman lupaavimpien alle 30-vuotiaiden terveysalan vaikuttajien listalle.

– Suomi-Seura haluaa valinnalla kunnioittaa Tutkitun tiedon -teemavuotta 2021. Haluamme myös kiinnittää huomiota ulkosuomalaisuuden moninaisuuteen ja vähemmistöjen rooliin. Joy Wolfram on erinomainen esimerkki siitä, että ulkosuomalaisten keskuudessa on erittäin korkeaa osaamista ja asiantuntemusta, ylistää Suomi-Seuran puheenjohtaja Markus Aaltonen.

Siirtolaisuusinstituutin kesäkuussa 2021 julkaisema Muuttuva ulkosuomalaisuus -tutkimus osoittaa, että tämän päivän ulkosuomalaisia leimaa moninaisuus. Kaksikielisiä ja erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia ulkosuomalaisia on paljon. Joy Wolfram on ollut itse koko elämänsä tavalla tai toisella vähemmistössä. Suomessa hän on suomenruotsalainen, tieteen alalla nainen ja ulkomaisissa tutkimusryhmissä vierasta kansallisuutta.

– On kunnia tulla valituksi niin vaikuttavaan joukkoon ja on myös hienoa, että tieteen ala otettiin näin huomioon Suomi-Seurassa. Tiede kaipaa aina edeltäjiä ja seuraajia. Uskon, että meidän johtajien tärkein rooli on innostaa seuraavaa sukupolvea ajattelemaan uudella tapaa ja tekemään epätavallisiakin ratkaisuja, jotka voivat parantaa maailmaa, Wolfram toteaa.

Wolfram tekee tiedeyhteisönsä kanssa töitä lisätäkseen tietoa tieteen tekijöistä ylipäätänsäkin. Hänestä on tärkeää kertoa nuorille ja erityisesti eri marginaaliryhmille tieteen saavutuksista ja mahdollisuuksista. Nyt tekeillä on esimerkiksi tiede-appi, joka tutustuttaa nuoret tieteeseen innostavalla tavalla.

Wolfram kiittelee kotimaisen tieteen monikasvoisuutta. Korkeassa asemassa oleva nainen ei ole suomalaisen tieteen kentällä kummajainen. Yhdysvalloissa hän kohtaa toistuvasti hämmennystä asemastaan ja roolistaan. Apulaisprofessoriksi pääsee harvoin alle kolmekymppinen nainen. Nuori nainen tiedehuipulla on outo lintu.

Muuttoliikkeen seurauksena maailmalla on kaksi miljoonaa suomalaistaustaista henkilöä, joista Suomen kansalaisia 300 000. Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaisen vuodesta 1993 lähtien. Vuoden ulkosuomalaiseksi valitaan ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on esimerkiksi menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan.

Lue myös: Tiesitkö, että Amerikan Yhdysvaltoja ei olisi ehkä olemassa ilman Suomea?

Suomi-Seura ry:n valitsemat Vuoden ulkosuomalaiset

1993 Robert Selvala, amerikansuomalainen FinnFest USA -tapahtuman perustaja

1994 Mirja Bolgár, ranskansuomalainen kääntäjä-kirjailija

1995 Arvi Tervalampi, ruotsinsuomalainen järjestöaktiivi

1996 Karita Mattila, sopraano

1997 Jari Litmanen, jalkapalloilija

1998 Vieno Williams, suuren siirtolaisaallon amerikansuomalainen edustaja

1999 Mika Häkkinen, F1-kuljettaja

2000 Linus Torvalds, Linux-käyttöjärjestelmäytimen luoja

2001 Matti Salminen, oopperalaulaja

2002 Jacob Söderman, oikeusasiamies

2003 Kaija Saariaho, säveltäjä

2004 Erkki Toivanen, toimittaja

2005 Esa-Pekka Salonen, kapellimestari-säveltäjä

2006 Saku Koivu, jääkiekkoilija

2007 Richard Impola, emeritusprofessori, amerikansuomalainen kääntäjä

2008 Bengt Holmström, kansantaloustieteen professori

2009 Leena Pasanen, lähetyslääkäri

2010 Helena Petäistö, toimittaja-kirjailija

2011 Olli Rehn, EU:n talouskomissaari

2012 Outi Hovatta, kantasolututkija

2013 Osmo Vänskä, kapellimestari

2014 Bonita Pietila, televisiotuottaja

2015 Mark Levengood, toimittaja, kirjailija

2016 Suvi Kauranen, yrittäjä

2017 eri maissa toimivat Suomi-koulut

2018 Mika Keränen, kirjailija

2019 Petteri Taalas, pääsihteeri, Maailman ilmatieteen järjestö (WMO)

2020 Eeva Lennon, toimittaja

2021 Joy Wolfram, apulaisprofessori, nanotieteilijä

Kommentoi Facebookissa