OLYMPIALAISET Urheilutoimittajat ovat äänestäneet vuoden 2021 parhaasta suomalaisurheilijasta. Äänestystulos julkistetaan Urheilugaalassa 13. tammikuuta.
Vuoden urheilijasta käydään kriittistä keskustelua vuodesta toiseen. Onkin aivan aiheellista kysyä, onko järkevää laittaa eri urheilulajien edustajia paremmuusjärjestykseen.
Joka tapauksessa vuosi 2021 sisälsi suomalaisittain paljon hienoja urheiluhetkiä. Tokion olympialaisissa Suomen mitalisaldo jäi kahteen pronssiin, mutta Matti Mattssonin ja Mira Potkosen suorituksia mitalinsa eteen ei ole syytä vähätellä.
Todennäköisesti vuoden urheilijaksi valitaan Mattsson tai Potkonen. Kumpikaan ei voittanut olympiakultaa, mutta heidän suorituksensa pelastivat suomalaisen olympiaurheilun täydelliseltä häpeältä.
Potkonen oli Suomen merkittävin mitalisuosikki Tokiossa ja hän myös täytti odotukset nyrkkeilemällä pronssia. Vaikka Potkonen itse oli hyvin pettynyt välierätappionsa jälkeen, piti Suomen kansa pronssimitaliakin todella hienona saavutuksena, eikä vähiten Potkosen tarinan takia.
Olympialaisiin Potkonen pääsi yli-ikäisenä. Hän oli täyttänyt 40 vuotta jo 2020, mutta Tokion olympialaisia siirrettiin koronapandemian takia vuodella, joten Potkonen sai luvan osallistua olympialaisiin poikkeussäännöllä. Olympianyrkkeilyissähän ikäraja on 40 vuotta.
Potkoselle olympiamitali oli toinen perättäinen. Hän nyrkkeili pronssia myös Rio de Janeirossa 2016.
Suoritus on suomalaisittain harvinainen. Edellisen kerran mitalin kaksissa perättäisissä kesäolympialaisissa oli voittanut suomalaisista painija Marko Yli-Hannuksela 2000 ja 2004.
Jos oli Potkosen mitali Tokiosta odotettu, ei samaa voi sanoa Matti Mattssonin pronssista 200 metrin rintauinnissa. Se mitali tuli itse asiassa täysin puskista.
Mattssonin tiedettiin olevan kovassa kunnossa, mutta maksimina hänen osaltaan pidettiin jo finaalipaikkaa. Mitalia ei arvioitu realistiseksi tavoitteeksi.
Mattsson voitti Suomelle ensimmäisen uinnin olympiamitalin 25 vuoteen. Edellisen olympiamitalin uinnista Suomelle oli voittanut Jani Sievinen, joka Atlantassa 1996 jäi 200 metrin sekauintifinaalissa hopealle koettuaan matkalla ensimmäisen tappionsa yli kolmeen vuoteen.
Uinti on olympiakisojen toiseksi suosituin laji yleisurheilun jälkeen. Lajilla riittää harrastajia ympäri maailman ja kilpailu huipulla on todella kovaa. Jos valinta vuoden urheilijasta tehtäisiin Potkosen ja Mattssonin välillä puhtaasti harrastajamäärien perusteella, osuisi valinta Mattssoniin.
Tokiossa Suomi oli lähellä kolmattakin olympiamitalia. Eetu Kallioinen sijoittui skeet-ammunnan finaalissa neljänneksi.
Kallioinen lukeutui Mattssonin tavoin Tokion suomalaisiin ylisuorittajiin. Hän ei lähtenyt kisoihin mitalisuosikkien joukossa.
Purjehduksen laser radial-luokassa Tuula Tenkanen sijoittui Tokiossa viidenneksi. Hän oli ollut viides myös Rion olympialaisissa viisi vuotta aiemmin.
Wilma Murto oli viides seiväshypyssä, mikä oli suomalaisten yleisurheilijoiden paras sijoitus Tokiossa. Murto tietysti hyötyi seiväsfinaalin erikoisista korkeuskorotuksista, mutta viitostila olympiafinaalissa on joka tapauksessa loistava saavutus.
Merkittäviin onnistujiin Tokiossa lukeutui myös Topi Raitanen, joka oli 3000 metrin estejuoksun finaalissa kahdeksas. Se oli paras suomalaistulos olympialaisten kestävyysjuoksussa vuosikymmeniin.
Keihäsfinaalissa Suomi on tottunut olympialaisissa parempaan, mutta Lassi Etelätalon Tokion kahdeksas tila oli odotuksiin nähden hieno onnistuminen. Se luo toivoa sille, ettei suomalaiselle keihäänheitolle käy tulekaan romahdusta, kuten mäkihypylle.
Suomalainen olympiaurheilu taistelee kesäkisojen osalta uskottavuudestaan. Tokiossa oli muutamia hienoja onnistumisia, mutta muiden Pohjoismaiden mitalisaldoja tarkastellessa Suomen kaksi pronssimitalia ovat suoranainen vitsi.
Olympiaurheilun tulosten valossa Suomi on järkyttävä alisuorittaja, kun ajatellaan yhteiskunnan panostusta huippu-urheiluun. Korjausliikkeitä on onneksi tehty. Pariisin 2024 olympialaisissa suomalaisten tulisi saavuttaa vähintään neljä mitalia, joista vähintään yksi olisi kultamitali.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Garmisch-Partenkirchen suomalaisittain synkkää seurattavaa
Kommentoi Facebookissa