Yhteisvastuukeräys auttaa ruuan puutteessa eläviä – ”Nälkä ei ole maailmasta kadonnut”

– Ruokaturvan ei pitäisi olla hyväntekeväisyyden varassa, mutta julkinen auttamisjärjestelmä on joskus käänteissään hidas, presidentti Niinistö totesi.

– Ruokaturvan ei pitäisi olla hyväntekeväisyyden varassa, mutta julkinen auttamisjärjestelmä on joskus käänteissään hidas, presidentti Niinistö totesi. (Kuva AOP)

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2018 keräyksen kynttilänpäivänä.

YHTEISVASTUUKERÄYS Kirkkovuodessa vietetään tänään kynttilänpäivää, samalla avattiin vuoden 2018 valtakunnallinen Yhteisvastuukeräys.

Jumalanpalveluksessa saarnasi Mikkelin piispa Seppo Häkkinen. Hän on myös Yhteisvastuukeräyksen tämän vuoden esimies. Keräyksellä torjutaan nälkää ja köyhyyttä Suomessa sekä maailman katastrofialueilla.

– Nykyisin suuri osa suomalaisista elää yltäkylläisyydessä. Ruokahävikki maassamme on 25 kg henkeä kohden vuodessa. Mutta keskellämme on myös niitä, joille jokapäiväinen leipä ei ole itsestäänselvyys, piispa Häkkinen muistuttaa.

Maailman katastrofialueilla nälänhätä on erityinen haaste. Monilla alueilla ilmasto-olosuhteet ovat tehneet ravinnon tuottamisen mahdottomaksi. Kuivuus, luonnononnettomuudet ja konfliktit tuovat mukanaan myös ruoan puutetta ja ilmaston lämpenemisen seurauksista kärsivät eniten maailman köyhimmät alueet.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2018 Yhteisvastuukeräyksen televisiopuheellaan. Niinistö palasi muistoissaan 1960-luvun loppupuolelle.

– Muistan hyvin kuinka Biafran suuri nälänhätä iski television kautta suomalaisiin olohuoneisiin. Ne ravisuttavat kuvat eivät mielestä häviä. Nykyään ei nälkä juuri isoihin otsikoihin nouse, mutta maailmasta se ei ole kadonnut, Niinistö totesi.

Suomessa Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan taloudellisesti vaikeassa tilanteessa eläviä ihmisiä yhteistyössä Kirkon diakoniarahaston ja paikallisseurakuntien kanssa. Yhteisvastuukeräyksen tuotoista 40 prosenttia jää kotimaahan. Tänä vuonna keräys palaa juurilleen, auttamaan ruuan puutteessa eläviä ihmisiä.

Niinistö kertoi, kuinka sotavuosina ja niiden jälkeen Kansanapu-niminen keräys auttoi sotainvalideja, sotaleskiä, sotaorpoja ja kotinsa menettäneitä evakkoja. Tuolloin oli nälkä Suomessakin tuttu vieras. Kun Yhteisvastuukeräys vuonna 1949 perustettiin Kansanavun tilalle, elettiin Itä- ja Pohjois-Suomessa ankarien katovuosien aikaa.

– Vielä nykyäänkin Suomessa on jopa satoja tuhansia ihmisiä, joiden tulot jäävät alle sen, mikä kohtuulliseksi katsotaan. Se on hätkähdyttävä määrä ihmisiä. Apuamme siis tarvitaan – myös kotimaassa. Niukka toimeentulo näkyy puutteena ruokapöydässä. Jostain on tingittävä, kun laskut on maksettava, Niinistö sanoi.

Ulkopuoliseen ruoka-apuun eli leipäjonoihin tukeutuu Suomessa joka vuosi yli 100 000 ihmistä, joista jopa 20 000 tarvitsee apua viikoittain.

Kommentoi Facebookissa