Yksityisen keräilijän kokoelmasta uniikki Aalto-näyttely – ”Esineitä katsoessani hämmästyn yhä uudelleen”

Alvar Aalto studiossaan vuonna 1945.

Alvar Aalto studiossaan vuonna 1945. (Kuva Alvar Aalto -museo/Eino Mäkinen)

Muotoja moneksi -näyttely kertoo keräilijän intohimosta suomalaista muotoilua kohtaan.

NÄYTTELY Alvar Aalto -museon suuren näyttelysalin valtaa keräilijä Pertti Männistön hienosta, yksityisestä Aalto-kokoelmasta koottu näyttely, Muotoja moneksi – 30 vuotta intohimoista keräilyä.

Pertti Männistön keräilyharrastus alkoi vuonna 1992 hankitusta, Alvar Aallon suunnitteleman nojatuolin mallikappaleesta, joka herätti mielenkiinnon Aallon muotoilua kohtaan. Tänä päivänä Männistön kokoelma käsittää kaikkiaan yli tuhat esinettä ja siihen kuuluu huonekalujen, valaisinten ja lasiesineiden lisäksi Aino ja Alvar Aallon suunnittelemia sisustusdetaljeja.

Erityisen mielenkiintoisen kokoelmasta tekee sen kattavuus. Järjestelmällisesti kerätyt, saman huonekalumallin eri variaatiot valaisevat tietyn esineen kehityskaarta, jossa jokainen palanen täydentää kokonaiskuvaa Aaltojen muotoilusta.

– Kokoelmaa rakentaessani olen pyrkinyt löytämään erilaisia variaatioita samoista malleista havainnollistaakseni, kuinka ne ovat aikojen saatossa kehittyneet ja muuttuneet, kertoo Pertti Männistö.

Kokoelma onkin erityisen edustava juuri Aaltojen teollisen muotoilun ensiaskeleiden osalta, ajalta ennen varsinaista sarjatuotantoa ja huonekaluvalmistuksen koneellistumista.

Taivutetusta puusta valmistetut nojatuolit, suunnittelija Alvar Aalto 1932.
Taivutetusta puusta valmistetut nojatuolit, suunnittelija Alvar Aalto 1932. (Kuva Anssi Vaarola)

– Esineitä katsoessani hämmästyn yhä uudelleen siitä, kuinka monipuolisia suunnittelijoita Aallot olivat ja kuinka antaumuksella he paneutuivat suunnittelutyöhönsä kauniin ja laadukkaan arkiympäristön hyväksi, Männistö sanoo.

Näyttelyssä nähdään eri teemojen ympärille rakennettuja kokonaisuuksia, kuten muun muassa ”täydellisen puutuolin” kehitysprosessi kuuden esimerkkituolin avulla sekä ryhmä Paimion parantolaan ja Kansaneläkelaitokselle suunniteltuja kalusteita. Lisäksi esillä on harvinaisia Mehiläispesä- ja Käsikranaatti-valaisinten variaatioita ja Aaltojen suunnittelemia lasiesineitä.

Ajan kulku henkii kalusteista ja valaisimista kootuissa interiööreissä, joissa on esillä muun muassa pula-ajan olohuone ja 1960-luvun Artek-koti.

– Esineissä näkyy suomalaisen yhteiskunnan vaurastuminen, joka toi uudenlaisia sävyjä myös Aalto-kalusteiden materiaaleihin ja verhoilukankaisiin. Näyttely tuo esiin Aallon taiturimaisen kyvyn mukailla kehittelemiään muotoja ja rakenteellisia innovaatioita – voidaan todella puhua Aallosta variaation mestarin, kiteyttää Alvar Aalto -museon yli-intendentti Katariina Pakoma.

Juttuvinkki: Alvar Aalto – arkkitehti, josta on kaikki jo kerrottu, vai onko?

Yhteys Pertti Männistön ja Alvar Aalto -museon välillä syntyi jo 1990-luvulla tietojen vaihdon merkeissä ja on kasvanut tähän päivään mennessä hedelmälliseksi yhteistyöksi. Männistö on vuosien varrella lainannut kokoelmastaan kalusteita ja valaisimia useisiin museon teemanäyttelyihin sekä lahjoittanut esineitä museon kokoelmiin.

– Museon ja yksityisen keräilijän välinen yhteistyö edistää parhaimmillaan kulttuurihistorian tallentamista, sillä keräilijöillä saattaa olla usein hyvinkin tarkkaa tietoa esineiden teknisistä ominaisuuksista ja museo puolestaan voi tarjota suunnitteluhistoriaan liittyvää faktaa. Alvar Aalto -säätiön arkistot ja kokoelmat ovat julkisia ja soisin keräilijöiden myös hyödyntävän entistä enemmän niiden sisältöjä tulevaisuudessa, lausuu Katariina Pakoma.

Aino ja Alvar Aalto arkkitehtitoimistossaan.
Aino ja Alvar Aalto arkkitehtitoimistossaan. (Kuva Alvar Aalto -säätiö)

Männistön Aalto-kokoelman esineitä on aiemmin nähty näyttelyissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, mutta näin laajasti ei kokoelmaa ole aiemmin suurelle yleisölle Suomessa esitelty.

– Näyttely on tähänastisen keräilijän urani kohokohta, kun kokoelmani esineet pääsevät esille Alvar Aallon suunnittelemaan museoon. Kokoelman kartuttamisen kantavana voimana ovat olleet paitsi keräilyn palo, myös tinkimätön tiedonhalu ja verkostoitumisen voima, Männistö sanoo.

Yhteistyön tuloksena syntyneessä näyttelyssä kulminoituukin yksityisen keräilijän ja julkisen museon yhteinen tavoite – tallentaa ja tehdä tunnetuksi Alvar ja Aino Aallon merkittävää muotoiluperintöä. Näyttelyä on tukenut Artek.

Näyttelyn päättyessä 21.3.2021 Alvar Aalto -museo sulkeutuu museorakennuksen peruskorjauksen ajaksi. Uudistettu Alvar Aalto -museo avautuu jälleen yleisölle elokuussa 2023.

Lue myös: Göran Schildtin 400 valokuvaa julki – seikkailuja, aurinkoa ja tunnettuja matkalaisia Alvar Aallosta Vivica Bandleriin

Kommentoi Facebookissa