ARKKITEHTUURI Alvar Aalto herättää uudenlaista kiinnostusta – ei tarvitse olla arkkitehti syventyäkseen Aallon arkkitehtuuriin. Virpi Suutarin dokumenttielokuva ja vasta ilmestynyt Petri Laaksosen kirja kertovat arkkitehtipariskunnasta, joka rakensi menestyksellisesti Suomi-brändiä 1930-luvulta 1970-luvulle.
Alvar Aalto ei työskennellyt yksin, vaan hänellä oli työparinaan arkkitehtikoulutuksen saanut puoliso, ensin Aino Marsio-Aalto ja tämän kuoltua Elissa Aalto.
Toimittaja Petri Laaksonen seuraa aktiivisesti kotikaupunkinsa Helsingin ja munkkiniemeläisenä oman kaupunginosansa tapahtumia. Kolmisen vuotta sitten hän havaitsi naapurustossaan Munkkiniemen Riihitiellä kiinnostavan pikkutalon villiviinin peittämän muurin ja vanhan puuston katveessa.
Siitä alkoi tutkimusmatka kameran kanssa ympäri Helsinkiä. Tuloksena oli haastattelusarja ihmisistä ja rakennuksista Aallon perinnön takana. Suurin osa haastatteluista ilmestyi 2018, jolloin Aallon syntymästä oli kulunut 120 vuotta. Tarina kuitenkin jatkui: löytyi lisää haastateltavia, uusia näkökulmia.
Syntyi kirja Alvar Aallon jalanjäljillä, joka esittelee Aallon Helsingissä sijaitsevat kohteet Riihitien talosta Finlandia-taloon sekä taustoittaa ainutlaatuista Aalto-brändiä.
Juttuvinkki: Maailman kauneimman tehtaan asuinalue – Alvar Aallon arkkitehtuurin helmi
Alvar Aalto -säätiö on ollut tiiviisti mukana projektissa: osallistunut haastatteluihin, toiminut asiantuntijana. Jussi Rautsin laaja johdantoartikkeli kertoo, miten Aaltojen – Alvarin, Ainon ja Elissan – uraa ja elämää seurattiin lehdistössä 1920-luvulta 1970-luvulle.
– Aallolta itseltään ja hänen puolisoiltaan on paljon opittavaa nykyajan työelämässä ja kodinsuunnittelussa. Aallon toimistossa vallitsi sukupuolten ja ikäryhmien tasa-arvo. Koti, työpaikka ja vapaa-ajan vietto yhdistyivät. Rakennukset muuttuvat, toivottavasti, käyttöratkaisuiltaan Aallon mallin mukaan nykyistä joustavammiksi ja muunneltavammiksi. Rakentamisen terveellisyyden on noustava jälleen lähtökohdaksi kotien ja työpaikkojen rakentamisessa, sanoo Arkkitehtitoimisto Alvar Aallolla 10 vuotta työskennellyt Jussi Rautsi.
Aallon toimisto vastasi aikansa suurimpiin haasteisiin, lähti ratkaisemaan yhteiskunnan tarpeita täydellä yhteiskuntavastuulla. Aallot uudistivat useimmat rakennustyypit: asunnot ja niiden sisustuksen, kirjaston, tehtaan asuntoineen, pandemiasairaalan, koulurakennuksia, liiketiloja, hallintorakennuksia. Paimion parantola rakennettiin aikansa pandemiapotilaille heti sisällissodan jälkeen. Sunilan koko tehdas asuntoalueineen oli yksi Suomen teollisuuden tukijaloista.
Arkkitehti Sirkkaliisa Jetsosen ja valokuvaaja Jari Jetsosen Alvar Aalto Churches päättää puolestaan perusteellisen Aalto-trilogian, jonka kaksi ensimmäistä osaa Alvar Aalto Homes ja Alvar Aalto Libraries ilmestyivät 2018. Kirjan esipuheessa akateemikko, arkkitehti Juha Leiviskä kertoo koskettavasti, miten hän on kokenut Aallon kirkkoarkkitehtuurin.
– Minulta on usein kysytty: Mitä on valo? En tiedä. Jonkinlainen käsitys minulla on siitä, miten valo käyttäytyy, miten valo saadaan väreilemään. Esimerkiksi Vuoksenniskan kirkossa päivänvalo tulee useasta suunnasta, yhdestä lämmintä valoa, toisesta viileää. Tilat on muotoiltu niin, että syntyy heijastuksia ja heijastuksen heijastuksia, jälkiheijastuksia. Vuoksenniskalla valo väreilee… Myös musiikkiakustiikassa on tärkeää kaiku ja jälkikaiku. Olen joskus otollisissa olosuhteissa huomannut, että musiikki saa salin ilman väreilemään niin, että sen näkee.
Trilogiassa Aalto on nimenomaan kansainvälinen arkkitehti, jonka suunnittelemat rakennukset tunnettiin laajalti jo 1930-luvulta alkaen. Monet niistä sijaitsevat ulkomailla: muuan muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa, Saksassa ja Italiassa. Jetsoset ovat matkustaneet Aallon kohteiden perässä lähes 40 vuoden ajan ja tallentaneet vaikutteitaan. Jari Jetsosen valokuvat, Aallon piirustukset ja vanhat mustavalkovalokuvat tuovat esiin kirkkojen juhlallisen ja kuitenkin intiimin tunnelman. Sirkkaliisa Jetsosen selkeät ja tiiviit kohde-esittelyt antavat yleiskäsityksen kustakin kirkkorakennuksesta.
Alvar Aalto Churches -kirjassa esitellään kaikki 14 toteutunutta Aallon suunnittelemaa kirkkorakennusta ja seurakuntakeskusta Suomesta, Saksasta ja Italiasta 1920-luvulta 1970-luvulle. Professori, arkkitehti Simo Paavilaisen syvällinen, huolellisesti laadittu tutkielma Aallon toteutumattomista kirkkosuunnitelmista tuo esiin tämän pitkän ja monipuolisen uran kirkkojen suunnittelijana 1920-luvulta alkaen.
Kommentoi Facebookissa