LIIKENNE Onnettomuustietoinstituutin tuottama OTI-vuosiraportti 2020 perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin. Lautakunnat tutkivat kaikki Suomessa tapahtuneet kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet.
Vuosiraportti tarkastelee pääosin niitä 188 lautakuntien tutkimaa tieliikenneonnettomuutta, joissa osalliset kuolivat törmäyksessä saamiinsa vammoihin. Sairauskohtaukseen menehtyneiden onnettomuuksia käsitellään erikseen lyhyesti.
– Vuonna 2019 tapahtui ennätyksellisen vähän jalankulkijoiden kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joten onnettomuuksien lisääntyminen vuonna 2020 ei siihen nähden ole poikkeuksellista. Kymmenen vuoden aikavälillä tarkasteltuna jalankulkijoiden onnettomuudet ovat kuitenkin vähentyneet tasaisesti, OTI:n liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari muistuttaa.
Kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa aiheuttajana olleista moottoriajoneuvon kuljettajista lähes kolmannes ajoi päihtyneenä, eli heillä oli alkoholia veressään 0,5 promillea tai enemmän.
– Alkoholirattijuoppojen aiheuttamat onnettomuudet ovat tyypillisesti yksittäisonnettomuuksia, kuten tieltä suistumisia. Vuonna 2020 yli puolet kuolemaan johtaneiden yksittäisonnettomuuksien kuljettajista ajoi humalassa, taustoittaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola.
Alkoholi korostui erityisesti nuorten aiheuttamissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa, joissa ikäryhmän aiheuttajakuljettajista 45 prosenttia oli alkoholirattijuoppoja. Kuolemaan johtaneissa alkoholionnettomuuksissa tyypillistä on kuljettajan voimakas humalatila, eli veressä oleva alkoholipitoisuus ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan, 1,2 promillea. Vuonna 2020 alkoholirattijuopoista kaksi kolmasosaa oli vahvasti humalassa.
Kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa turvavyötä käytti 66 prosenttia henkilö- ja pakettiautoissa olleista. Onnettomuuksissa kuolleista henkilöistä vyötä käytti 51 prosenttia ja vammautuneista 70 prosenttia. Lautakuntien arvioiden mukaan turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa 26 onnettomuudessa menehtynyttä.
– Tutkijalautakuntien tekemissä tutkinnoissa on todettu, että kuolonkolarien taustalla on tyypillisesti useita eri riskitekijöitä samaan aikaan, kuten päihteiden vaikutuksen alaisena ajamista, ylinopeutta ja turvalaitteiden käytön laiminlyöntiä. Vuonna 2020 alkoholirattijuoppojen osuus oli 30 prosenttia ja ylinopeutta ajaneiden osuus oli 47 prosenttia. Molemmat ovat pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammalla, toteaa Niina Sihvola.
Onnettomuuden aiheuttajista lähes puolet ajoi onnettomuuden tapahtuessa vähintään 10 km/h ylinopeutta. Ylinopeudella ajaminen oli yleisempää nuoremmilla kuljettajilla, puolestaan 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäryhmissä ylinopeudella ajaminen väheni selvästi, ja yli 64-vuotiaista aiheuttajakuljettajista ylinopeutta ajoi 18 prosenttia.
Kaikista kuolemaan johtaneista jalankulkuonnettomuuksista yli puolet tapahtui pimeällä. Kyseisissä onnettomuuksissa kuolleista jalankulkijoista alle puolet käytti heijastinta. Liikenneonnettomuuksissa kuolleista polkupyöräilijöistä 61 prosenttia eli 11 henkilöä ei käyttänyt kypärää. Lautakuntien arvioiden mukaan kypärän käyttö olisi mahdollisesti voinut pelastaa heistä kuusi.
Lue myös: Työtapaturmien määrä nousee tänä vuonna – palkansaajille sattuu noin 110 000 onnettomuutta
Kommentoi Facebookissa