TERVEYS Oulun yliopiston tutkimus paljastaa yhteyksiä elintapojen, elämäntilanteen ja terveyspalvelujen käytön välillä. Yllättäen enemmän terveyspalveluja käyttivät ne, jotka söivät useammin kasviksia.
Tutkimuksessa tarkasteltiin perusterveydenhuollon palvelujen käyttöä suhteessa elintapoihin, kuten aamupalan syömiseen, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttötiheyteen, leivästä saadun kuidun määrään, ruokavalion rasvan laatuun, vapaa-ajan liikuntaharrastusten kuormittavuuteen, unen määrään, tupakointiin ja alkoholin käyttöön.
Tutkimuksen mukaan naiset käyttivät terveyspalveluja miehiä enemmän. Runsaasti terveyspalveluja käyttäneillä oli muita useammin sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetesta, masennusta sekä ylipainoa. Koko elämän jatkunut tupakoimattomuus oli puolestaan yhteydessä vähäisempään terveyspalvelujen käyttöön.
Vaikka tutkimus osoitti naisten käyttävän huomattavasti useammin kasviksia verrattuna miehiin, oli kasvisten käyttötiheys yhteydessä terveyspalvelujen käyttöön sukupuolesta riippumatta: sekä miehistä että naisista runsaasti terveyspalveluja käyttäneet söivät kasviksia keskimäärin useammin kuin vähän palveluja käyttäneet.
Myös tutkittavien elämäntilanne vaikutti terveyspalvelujen käyttöön. Naimattomat, eronneet ja lesket käyttivät terveyspalveluja todennäköisemmin runsaasti verrattuna parisuhteessa eläviin.
Päätutkijana toimineen ravitsemusterapeutin Saara Siltasalmen mukaan säännöllinen kasvisten käyttö voi olla seurausta terveyttä edistävien palvelujen käytöstä.
– Tulos voi viitata siihen, että motivaatiota elintapamuutoksiin saattaa syntyä vasta sairauksien riskitekijöiden konkretisoituessa vastaanotolla, Siltasalmi pohtii.
Tutkimuksessa ei eroteltu ennaltaehkäisevien ja sairaudenhoidollisten palvelujen käyttöä. Kansainväliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että terveellisiä elintapoja noudattavat hyödyntävät enemmän ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja.
Koulutustasolla ei havaittu olevan yhteyttä palvelujen käyttöön, mutta työkyvyttömyyseläkkeellä olevat käyttivät palveluja selvästi muita enemmän.
– On huomattava, että terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon ja yksityisille palveluntuottajille hakeutumiseen vaikuttaa esimerkiksi työllisyystilanne. Työterveyshuollossa voi painottua enemmän ennaltaehkäisevien terveyspalvelujen käyttö kuin julkisella puolella, pohtii tutkimusta johtanut Marjukka Nurkkala.
Aineisto koostui yli 5 600 Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin kuuluvasta henkilöstä, joiden elintapoja ja terveyspalvelujen käyttöä selvitettiin kyselyllä vuonna 2012, tutkittavien ollessa 46-vuotiaita. Taustatekijöistä selvitettiin muun muassa tutkittavien siviilisääty, koulutus ja työllisyystilanne.
Tutkimus toteutettiin osana SEPAS-hanketta, jossa selvitettiin vähäisen liikkumisen ja paikallaanolon kustannuksia yhteiskunnalle. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö, ja siinä olivat mukana Oulun yliopiston lisäksi ODL Liikuntaklinikka, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutkimustulokset julkaistiin Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden numerossa 4/2024.
Kommentoi Facebookissa