TALOUS Keskuskauppakamarin juuri julkaistusta Suuresta veroselvityksestä ilmenee, että talouden noususuhdanne näkyy yritysten verojalanjäljen kasvuna viime vuosien aikana. Vuodesta 2015 vuoteen 2017 yritysten maksamat verot ja veronluonteiset maksut kasvoivat kaikkien verolajien osalta.
Keskuskauppakamarin nyt toista kertaa julkaisema selvitys kattaa noin 300 000 yrityksen maksamat ja tilittämät merkittävimmät verot ja veronluonteiset maksut. Selvityksen mukaan vuonna 2017 yrityksen maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja yhteensä yli 63 miljardia euroa.
Kokonaissummassa ovat mukana arvonlisävero, palkanmaksuun liittyvät verot ja maksut, yhteisövero ja ympäristöverot. Lisäksi verojalanjälki sisältää kiinteistöveron, haittaveroja ja osingoista yrityksen pidättämät verot sekä muita pienempiä veroja. Yritystiedot koostuvat pääasiassa osakeyhtiöiden tilittämistä veroista, eikä niissä ole mukana yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja henkilöyhtiöitä.
Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaavan johtajan Ann-Mari Kemellin mukaan selvityksen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva yritysten merkityksestä Suomen kansantaloudelle ja eri alueille. Selvitykseen sisältyy tarkastelu jokaiseen maakuntaan rekisteröityjen yritysten verojalanjäljestä.
– Suuri veroselvitys kertoo yritysten verojalanjäljestä eli yritystoiminnassa syntyvistä verovirroista. Se kuvaa hyvin yritysten merkitystä julkisten palvelujen rahoittajana; yhteiskuntaa käytännössä pyöritetään yritysten maksamilla ja tilittämillä veroilla, sanoo Kemell.
Selvityksestä käy ilmi, että yhteisövero on vain pieni osa yritysten veronmaksua. Merkittävimmät yritystoiminnan tuottamat verot ovat arvonlisävero sekä palkanmaksuun liittyvät verot ja veronluonteiset maksut. Selvityksessä mukana olevien yritysten tilittämän arvonlisäveron määrä vuonna 2017 oli noin 18,5 miljardia euroa. Palkkojen ennakonpidätykset olivat yli 14 miljardia ja kaikkien yritysten eläkevakuutusmaksut lähes 15 miljardia euroa.
Kemell painottaakin yritysten merkitystä työnantajina ja palkanmaksajina. Hänen mukaansa yritysten verotusta tarkastellaan aivan liian vähän tästä näkökulmasta.
– Viime vuosina yritysten verot ovat olleet tapetilla lähinnä aggressiivisen verosuunnittelun näkökulmasta. Olisi korkea aika nostaa esille myös se tosiseikka, että suomalaisten yritysten veronmaksuhalukkuus on maailman kärkiluokkaa. Esimerkiksi arvonlisäverovaje on Suomessa maailman alhaisimpia, toteaa Kemell.
Ann-Mari Kemellin mukaan yritysten toimintaedellytykset turvataan parhaiten kilpailukykyisellä ja pitkäjänteisellä veropolitiikalla.
– Yhteisöveron tasosta suhteessa kilpailijamaihin täytyy pitää koko ajan huolta. Pitkän aikavälin kilpailukyvyn kannalta on tarpeen jatkaa myös ansiotuloverotuksen kevennyksiä. Näin varmistamme työpaikkojen ja osaamisen säilymisen kotimaassa. Suomen menestys tulee jatkossakin perustumaan korkeaan osaamis- ja koulutustasoon, Kemell sanoo.
Kommentoi Facebookissa