Ahdistelukohusta jää pysyvä jälki Nobel-historiaan – kirjallisuuspalkintoa ei jaeta vuonna 2018

Ruotsin akatemiakohun aiheuttaneet Katarina Frostenson ja Jean-Claude Arnault tuskin osallistuvat enää Nobel-illallisille.

Ruotsin akatemiakohun aiheuttaneet Katarina Frostenson ja Jean-Claude Arnault tuskin osallistuvat enää Nobel-illallisille. (Kuva AOP)

Akatemialla on edessään työ luottamuksen ja maineen palauttamiseksi.

NOBEL Ruotsin akatemian perjantaisen ilmoituksen mukaan kirjallisuuden Nobel-palkintoa ei jaeta tänä vuonna ollenkaan. Palkintoa ei kuitenkaan jätetä kokonaan jakamatta, vaan se jaetaan ensi vuoden kirjallisuuden Nobel-palkinnon yhteydessä. Luvassa on siis kirjallisuuden Nobelien tupla vuonna 2019.

Nobel-komitea tukee tiedotteensa mukaan akatemian päätöstä jättää kirjallisuuden palkinto tänä vuonna jakamatta. Komitea sanoo sen alleviivaavan Ruotsin akatemian tilanteen vakavuutta ja auttaa vaalimaan Nobel-palkinnon pitkäaikaista mainetta.

Komitea odottaa nyt Ruotsin akatemialta oman uskottavuutensa palauttamista ja laajaa muutosta kohti aiempaa suurempaa avoimuutta, toteaa Nobel-komitean hallituksen puheenjohtaja Carl-Henrik Heldin.

Vielä viime viikolla akatemian väliaikainen johtaja Göran Malmqvist vakuutti, että palkinto jaetaan ja työ voittajan valitsemiseksi jatkuu normaaliin tapaan.

Palkinto jää jakamatta Ruotsin akatemian ympärillä velloneen kohun vuoksi, joka käynnistyi viime syksynä metoo-kampanjasta alkaneilla paljastuksilla. Useat akatemian jäsenet vetäytyivät akatemian toiminnasta, kun akatemian jäsenen Katarina Frostensonin puolison, kulttuurivaikuttaja Jean-Claude Arnaultin vuosikausia harjoittama seksuaalinen häirintä paljastui. 

Kaikkiaan 18 naista on syyttänyt Arnaultia ahdistelusta. Skandaali huipentui vielä viime viikolla paljastukseen, että Arnaultin käpälöinnin kohteeksi oli joutunut myös prinsessa Victoria. Arnault on kiistänyt kaikki syytteet.

Ruotsia puhuttanut ahdistelukohu nousi uudelle tasolle, kun jopa kruununprinsessa Victorian kerrottiin joutuneen käpälöinnin kohteeksi.
Ruotsia puhuttanut ahdistelukohu nousi uudelle tasolle, kun jopa kruununprinsessa Victorian kerrottiin joutuneen käpälöinnin kohteeksi. (Kuva AOP)

Kulttuuriprofiiliksi tituleeratun Arnaultin on myös epäilty vuotaneen julkisuuteen ennenaikaisesti tietoja kirjallisuuden palkinnon voittajista. Dagens Nyheter -lehden mukaan akatemian epäillään sääntöjensä vastaisesti lisäksi rahoittaneen Arnaultin johtamaa kulttuurikeskus Forumia. Sittemmin akatemiasta eronnut pysyvän sihteerin virassa ollut Sara Danius tilasi korruptioepäilystä selvityksen asianajotoimistolta.

Akatemiasta ovat jo paikkansa ennen Sara Daniusta jättäneet Arnaultin puoliso Katarina Frostenson sekä Peter Englund, Klas Östergren ja Kjell Espmark. Viimeisimpänä eroilmoituksensa on jättänyt kirjailija Sara Stridsberg.

Jäljelle onkin jäänyt toimintakyvytön akatemia, jonka piinaa helpottaakseen Ruotsin kuningas tarttui toimeen ja muutti hiljattain akatemian sääntöjä. Akatemian jäsenyyden ei enää tarvitse olla elinikäinen, vaan jäsen voi erota kirjallisella ilmoituksella.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven on puolestaan todennut, että on akatemian itsensä tehtävä palauttaa usko ja luottamus instituutiota kohtaan. Löfven myös totesi kirjallisuuden Nobel-palkinnon olevan tärkeä asia koko Ruotsille.

Nobelin kirjallisuuspalkinto myönnettiin ensi kerran vuonna 1901. Se on jätetty jakamatta seitsemän kertaa eli vuosina 1914, 1918, 1935, 1940, 1941, 1942 ja 1943.

Tähän mennessä Nobelin kirjallisuuspalkinnon on ainoana suomalaisena saanut Frans Emil Sillanpää vuonna 1939.

Lue myös: Kirjallisuuden Nobel japanilaissyntyiselle brittikirjailija Kazuo Ishigurolle

Kommentoi Facebookissa