ELOKUVA Suomi on pitkään ollut japanilaisten suosiossa, mutta Suomi-kuva on jatkuvasti muuttunut. Japanista kotoisin oleva Rie Fuse tutki väitöskirjassaan, miten Aki Kaurismäen elokuvia on tulkittu Japanissa ja miten hänen elokuviensa representaatiot rakentavat suomalaisuuden mielikuvaa.
Muun muassa molempien maiden ihmisten hiljaisuus nähdään osoituksena Kaurismäen elokuvien ja japanilaisten välisistä samankaltaisuuksista.
1960-luvulta lähtien Suomi on saanut Japanissa huomiota yhteiskunnallisesta edistyksellisyydestään. Vuodesta 2003 lähtien japanilaisessa mediassa on esiintynyt uudenlainen Suomi-representaatio termin Finrando būmun eli käännettynä suomalaisen kulttuurin buumin tai Suomi-buumin yhteydessä.
– Japanilaisen median lisäksi myös muut instituutiot, kuten MEK ja Finnair, ovat olleet mukana rakentamassa ”Suomi-buumia”. Suomi-buumi -termi kuvaa kasvavaa kiinnostusta Suomeen ja sisältää ajatuksen Suomesta kiehtovana maana japanilaisille. Suomi on japanilaisille ideaali, mutta saavutettavissa oleva Toinen – the Other. Kuva Suomesta on koko ajan muuttunut ja siinä on ollut myös erilaisia sävyjä. Kuva ei ole ollut ainoastaan positiivinen, vaan esimerkiksi Aki Kaurismäen elokuvien arvosteluissa kuvattiin suomalaisia rumaksi ja primitiiviseksi kansaksi, Rie Fuse kertoo.
Fuse tutkii, miten kaurismäkiläisyys ja suomalaisuus asettuvat japanilaisuuden kanssa vastakkain japanilaisissa elokuva-arvosteluissa ja teksteissä, joita on julkaistu aikakauslehdissä japanilaisessa sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa vuosina 1990–2008.
– Elokuva-arvostelut ovat osa kansallista mielikuvanrakentamisista. Analyysimateriaalina eivät ole vain elokuvalehdet vaan myös populaariaikakausilehdet. Oli mielenkiintoista tutkia, kuinka Kaurismäen elokuvia on tulkittu Japanissa, Rie Fuse kertoo.
Kaurismäen elokuvien tulkinnat japanilaisissa arvosteluissa voidaan jakaa kahteen ajanjaksoon: vuodesta 1990 vuoteen 2003 sekä aikaan vuodesta 2003 eteenpäin. Jako mukailee Suomi-buumin ajankohtaa mediassa. Fusen analyysi osoittaa, että mielikuvaa kaurismäkiläisyydestä rakennettiin ”me” ja ”muut” -vastakkainasettelun kautta, ja että kaurismäkiläisyyden ja suomalaisuuden merkitys muuttuu joustavasti.
Ennen vuotta 2003 japanilaisissa aikakausilehdissä Kaurismäen elokuvien tulkitaan legitimoivan japanilaisten kollektiivisesti jakamaa mielikuvaa, joka nimetään japanilaisen kulttuurin olemukseksi. Termi kaurismäkiläisyys on kuitenkin irrotettu Suomen kontekstista. Se suhteutetaan japanilaiseen kontekstiin ja muokataan japanilaisuutta resonoivaksi.
– Suomi kuvataan syrjäisenä maana, Euroopan periferiana, joka on tuottanut omalaatuisen elokuvaohjaajan. Vuoden 2003 jälkeen elokuva-arvosteluissa aletaan nähdä samankaltaisuutta Kaurismäen elokuvien ja Suomen välillä ja elokuvia tulkitaan Suomen representaationa. Mielikuvaa suomalaisuudesta käytetään Suomen ja Japanin välisten samankaltaisuuksien löytämiseen, Fuse sanoo.
Fuse työskentelee Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kielten osastossa japanin kielen yliopisto-opettajana. Kulttuuritutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Othering Finland in Japan: Representation of Aki Kaurismäki’s films in Japanese Reviews tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa.
Lue myös: Valot syttyvät Rauli ”Badding” Somerjoen muistolle – herkkä tulkitsija kuoli vain 39-vuotiaana
Kommentoi Facebookissa