TUTKIMUS Amazonin alueella lähes 1 500 vuotta vaikuttanut Aquiry-sivilisaatio oli paljon arvioitua runsasväkisempi, paljastaa uusi tutkimus. Laserkeilaamalla lentokoneesta löydettiin satoja seremoniakeskuksia sekä niitä yhdistäviä tiejärjestelmiä. Sivilisaation vaikutus näkyy Amazonin kasvistossa tänäkin päivänä.
Lounais-Amazonilla vuosina 600 eaa.–850 jaa. kukoistaneessa monikulttuurisessa sivilisaatiossa asui miljoonia asukkaita. Noin 183 000 neliökilometrin alueen kattanut Aquiry-sivilisaatio rakensi suuria keskuksia poliittisiin ja rituaalisiin tarkoituksiin. Kuvaamalla edustavan osan alueesta tutkijat löysivät yli 400 hyvin säilyneen monumentaalisen seremoniakeskuksen pohjaa ja joitakin myöhempiä asuinpaikkoja.
Suhteuttamalla havaintonsa sivilisaation koko alueeseen tutkijat päätyivät varovaisissakin arvioinneissa siihen tulokseen, että alueelle oli rakennettu yli 20 000 muinaista maavallitettua seremoniakeskusta. Näistä suurin tunnettu on kooltaan 50 hehtaaria.
Kokonaislaskenta ja radiohiiliajoitukset osoittivat, että Aquiryn alueella, joka muodostaa alle 3 prosenttia koko Suur-Amazonista, asui jo ensimmäisen vuosituhannen alussa 1,25–3 miljoonaa asukasta. Tieto haastaa erityisesti aiemmat vähättelevät arviot koko Amazonin alueen asukasmääristä, jotka ovat liikkuneet 1–10 miljoonan välillä. Koko Amazonin väkiluku saatettiin laskea kymmenissä miljoonissa.
– Havaintomme mullistavat käsityksemme Amazonin alueen menneisyydestä, toteaa tutkimusta johtanut Helsingin yliopiston emeritusprofessori Martti Pärssinen.
Aquiry-sivilisaatio jätti myös jälkensä Amazonin luontoon. He polttivat bambuvaltaista metsää saadakseen tilaa maissi-, kurpitsa- ja maniokkipelloille, monumentaalisille seremoniakeskuksille ja leveille, keskuksiin johtaville teille. Lisäksi Aquiryn ajan ihmiset harjoittivat metsäpuutarhaviljelyä ja puiden hoitoa.
Perimätiedon perusteella keskuksia käytettiin yhteisöjen ja myös tärkeiden henkisten olentojen välisen koheesion voimistamiseen, seremonioihin, poliittiseen päätöksentekoon sekä päälliköiden hyväntahtoisuuden osoituksiin. Seremoniat sisälsivät juhlintaa, ruokailua, musiikkia, tanssia, urheilukilpailuja ja pallopelejä.
Ei tiedetä mitä kaikkia kieliä yhteisöissä puhuttiin, eikä sitä miten ne kutsuivat itseään. Ei myöskään tiedetä, mikä tuhosi sivilisaation ilmeisen nopeasti vuoden 850 jaa. tienoilla. Samoihin aikoihin myös mayojen Keski-Amerikassa vaikuttanut klassinen sivilisaatio tuhoutui suhteellisen äkisti.
Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston, Turun yliopiston , Maanmittauslaitoksen, Aarhusin yliopiston ja paikallisten toimijoiden yhteistyönä. Hanketta koordinoivat Suomen Madridin-instituutti sekä Factum Foundation Madridista yhdysvaltalaisen lahjoittajan hankerahoituksella.
Lue myös: Alvar, Aino ja Elissa Aallon arkkitehtuurikohteita hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon
Kommentoi Facebookissa