TALOUS Viime viikolla Kojamo-konserni tiedotti yhtiöidensä allekirjoittaneen kauppakirjat, jolla ne myyvät 1 594 vuokra-asuntoa 15 eri paikkakunnalta Morgan Stanley Real Estate Investingin hallinnoimalle kiinteistörahastolle.
Kaupassa myytävät asunnot sijaitsevat Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Kotkassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Porissa, Porvoossa, Riihimäellä, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa sekä Vantaalla.
Myytävän asuntokannan velaton kauppahinta oli 97 miljoonaa euroa. Summa voi kuulostaa suurelta, mutta Kojamo myi vuonna 2016 peräti 9 011 vuokra-asuntoa ja vuotta myöhemmin vielä 1 603 asuntoa, kahdessa vuodessa tuloutetaan näin yli 12 000 vuokra-asunnon myyntihinta.
Yhtiön liikevaihto muodostuu kokonaisuudessaan vuokraustoiminnan tuotosta, joten liikevaihto laski hieman viime vuonna, mutta oli silti 337 miljoonaa euroa. Yhtiön tulos ennen veroja oli peräti 266,7 miljoonaa euroa, vaikka siinäkin on laskua edellisestä vuodesta.
Kojamo ilmoittaa olevansa Suomen suurin kiinteistösijoittaja ja sen hallitus onkin päättänyt selvittää pörssilistauksen mahdollisuutta. Kovin moni ei kuitenkaan tunnista vuokratalojättiä nimeltä – kojamo tarkoittaa koiraslohta – tai mitä yhtiön taustalta oikein löytyy.
Asuntopulasta puhtaaseen bisnekseen
Vuonna 1969 Kojamo tunnettiin nimellä Valtakunnallinen vuokra-osuuskunta eli VVO. Sen perustajina olivat Helsingin asuntokeskuskunta Haka, eri ammattijärjestöt ja osuuskauppaliike. Suuret ikäluokat muuttivat maalta kaupunkiin ja osuuskunnan tarkoitus oli helpottaa vallitsevaa asuntopulaa.
Ajatus oli kaunis, mutta toiminta on vuosien varrella muuttunut puhtaaksi bisnekseksi. Vuonna 2012 ilmeni VVO:n käyttäneen hyväksi niin sanottua tasausjärjestelmää ja perineen valtion korkotuetusta kohteesta suurempaa vuokraa, kuin mitä se oli ilmoittanut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle. VVO ilmoitti ARA:lle lähtövuokraksi 13,88 euroa neliölle, mutta yritti periä yli 19 euron neliövuokraa.
Toimitusjohtaja Jani Niemisen mukaan ARA:lle toimitetussa työpaperissa oli vain ”alustava skenaario vuokrasta”. Kuluttajaliiton tutkimuksessa vuonna 2016 puolestaan selvisi, että joissakin tapauksissa korkotuetun kohteen vuokrahinta oli jopa kalliimpi kuin samankaltaisen vapaarahoitteisen asunnon.
Kritiikkiä herättikin se, että VVO pystyi kovien vuokrien ja valtion asuntotukien avulla maksamaan vuonna 2016 ennätykselliset yli 100 miljoonan euron osingot omistajilleen. Yhtiö oli samana vuonna toiseksi suurin Kelan asumistukea saanut vuokranantaja.
VVO-yhtymä Oyj:stä tuli 27.3.2017 Kojamo Oyj. Nykyisin yhtiö ei enää edes pyri esiintymään yleishyödyllisenä, ja siksi se on myynyt tuhansia säänneltyjä vuokra-asuntoja. Kojamon valikoimasta 90 prosenttia on kaupallisia Lumo-koteja ja enää vain 10 prosenttia ei-kaupallisia VVO-koteja.
Jatkossa yhtiö on ilmoittanut keskittyvänsä kokonaan markkinahintaisiin Lumo-koteihin, investointeja tukee Irlannin pörssiin listattu 500 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina.
Ay-pomot miljardien vartijoina
Kojamon kaksi suurinta omistajaa ovat Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 18,08 prosentin ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 16,98 prosentin osuuksilla, yhdessä niillä on noin 35 prosentin omistus.
Suurimman omistajaryhmän muodostavatkin ammattiliitot, joiden omistus on lähes 60 prosenttia. Teollisuusliiton osuus on 16,17 prosenttia, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n 8,73 prosenttia, Rakennusliiton 8,31 prosenttia, Palvelualojen ammattiliitto PAM:n 7,49 prosenttia, Ammattiliitto Pron 7,49 prosenttia, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n 7,46 prosenttia, Tehyn 1,39 prosenttia ja Sähköalojen ammattiliiton 1,18 prosenttia.
Ammattiliittoja on kritisoitu siitä, miksi kymmenien miljoonien eurojen osingoista osaa ei voitu käyttää kohtuullistamaan kovia vuokria – asukkaina kun on paljon myös liittoihin kuuluvia pienituloisia työläisiä. Yhtiö maksaa tilikaudelta 2017 osinkoa hieman yli 50 miljoonaa euroa.
Kojamon hallitus on kaiken lisäksi vahvasti ay-liikkeen hallussa. Hallituksen puheenjohtajana toimii Teollisuusliiton Riku Aalto, jäseninä ovat Rakennusliiton Matti Harjuniemi, OAJ:n Olli Luukkainen, Pron Jorma Malinen, JHL:n Jan-Erik Saarinen ja PAM:n Ann Selin. Loput kaksi jäsentä ovat Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula sekä Varman johtaja Reima Rytsölä.
Kojamo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.3.2018. Päätöksen mukaan hallituksen puheenjohtaja Aallolle maksetaan 26 000 euroa vuosipalkkiota, varapuheenjohtajalle 15 000 euroa sekä kullekin jäsenelle 9 000 euroa. Lisäksi kokouspalkkiona maksetaan 600 euroa kokoukselta.
Ammattiliitot ovat upporikkaita
Ammattiliitot ovat upporikkaita, niiden rinnalla työnantajaliitot tuntuvat köyhälistöltä. Kojamon omistus tuo ammattiliitoille jopa suuremman varallisuuden kuin niiden taseissa näkyy.
Omistus arvostetaan tilinpäätöksissä hankintahintaan, kun yhtiön todellinen markkina-arvo on jo miljardeissa. Kojamon sijoituskiinteistöjen käypä arvo on tällä hetkellä noin 4,7 miljardia euroa ja viime vuoden lopussa yhtiön omistuksessa oli 34 383 vuokra-asuntoa.
Yleishyödylliseksi yhteisöksi katsottu ja siksi verovapautta nauttiva ammattiliitto ei voi jakaa rahojaan osinkoina, eikä se saisi maksaa kohtuuttomia palkkioita. Liittojen keräämiä miljoonaosinkoja perustellaankin työtaistelurahastoilla, esimerkiksi Teollisuusliitolla rahaston kokoluokka on ollut noin 150 miljoonaa euroa. Päivän Lehti kertoi ammattiliittojen miljoonaomaisuuksista aikaisemmin tässä.
Ammattiyhdistyspomojen ansiotkin ovat kuin entisten teollisuuspatruunojen niin ikään. Teollisuusliitto syntyi, kun Metalliliitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Puuliitto yhdistyivät. Kun Teollisuusliiton valtuusto viime marraskuussa hyväksyi tiukan äänestyksen jälkeen 3,2 prosentin korotuksen sisältävän TES:n, puheenjohtaja Riku Aallon palkka nousi yli 60 prosenttia.
Duunareita suututti kun paljastui, että Teollisuusliitto oli syksyllä nostanut Aallon palkan 9 266 eurosta 14 900 euroon.
- EDIT 12.00: Artikkelin kirjoittaja kuuluu ammattiliittoon
Kommentoi Facebookissa