Anni Vuohijoelle karsiutuminen Tokiosta oli karvas pettymys – ”Se on nyt ohi”

Anni Vuohijoki oli Rio de Janeiron 2016 olympialaisissa kymmenes. Tokion 2021 olympialaisista hän karsiutui (Kuva AOP)

Anni Vuohijoki oli Rio de Janeiron 2016 olympialaisissa kymmenes. Tokion 2021 olympialaisista hän karsiutui. (Kuva AOP)

Anni Vuohijoki karsiutui todella täpärästi Tokion olympialaisista.

OLYMPIALAISET Painonnostaja Anni Vuohijoki ei päässyt Tokion olympiakisoihin. Hän jäi rannalle ensimmäisenä Euroopan rankingista.

Vuohijoki oli rankingissa kymmenes. Kisoihin matkaa häntä heikompia tuloksia saavuttaneita nostajia maakiintiöjärjestelmän takia.

Tiistaina Vuohijoki kirjoitti Instagram-tililleen varsin tunteikkaan tekstin, jossa teki selväksi, ettei häntä miellytä Kansainvälisen Painonnostoliiton työ dopingin vastaisessa taistelussa.

Seuraavassa Vuohijoen Instagram-teksti:

– 2016 Rion olympialaiset. Rankingin 25 nosti kymmenenneksi tehden 191 kilon tuloksen. Työntö oli ennätys, tempauksessa oli parantamisen varaa.

– Olen aina tähdännyt Tokion olympialaisiin. Se alkoi 2012 ja se polku taputeltiin loppuun eilen, kun kansainvälinen lajiliitto päätti viimeiset paikkansa. Luovuimme omista antidoping-säännöistämme ja kilpailuihin astelee järjestelmällisen doping-kulttuurin maita, joita ei pitänyt koskaan näkyä.

– Lopullisen olympiarankingsijoitukseni oli 10:s. Yhdeksäntenä oli eurooppalainen, joka vei Euroopan paikan. Paras tulokseni tältä olympiadilta on 216 kiloa. Tein paljon, paransin, mutta se ei riittänyt. Olisi pitänyt tehdä enemmän. Olin 10:s. Neljätoista pääsi kisoihin.

– Lääkisopinnot, oma sali, uuden yrityksen perustaminen ovat olleet paljon, muttei liikaa. Ne ovat olleet ne asiat, jotka saivat aina palamaan salille. Olympiadin mahtui myös tuskaisimmat vuodet muun elämän kannalta sitten 2007 vuoden. Mutta se opetti jälleen arvostamaan elämää ja omia unelmia.

– Tosi asia kuitenkin on, että nostamalla paremmin pääset kisoihin. Se, ovatko lähtökohdat ja arvot samat, on toinen seikka, mutta näihin me emme itse voi vaikuttaa. Voin hallita vain omaa tekemistäni.

– Lukemattomien ennätysten, Suomen ennätysten ja nousemiseen Suomen kautta aikain parhaimmaksi painonnostajaksi legendaarisen Karoliina Lundahlin ohi oli tie. Se oli minun tieni Tokioon, jonka lopputulema ei ollut haluttu, mutta jonka arvokkuutta on sanoin vaikea edes kuvata.

– Kiitos kaikille, jotka olette uskoneet minuun, seisseet mukana hyvinä ja eritoten huonoin hetkinä. Tämä tie on ollut parasta, ja pahinta, jota olen koskaan kokenut. Erityiskiitos omalle valmennus- ja yhteistyötahoilleni, jotka mahdollistitte minun näköisen olympiadin

– Nyt on aika hengähtää ja todeta. Se on nyt ohi.

Tekstin perusteella Vuohijoen ymmärrettiin lopettavan myös uransa, mutta ilmeisesti hän vielä harkitsee jatkoa.

Vuohijoen uran kohokohta oli pronssi 2018 Bukarestissa järjestetyissä EM-kisoissa alle 63 kiloisten sarjassa. Tämän vuoden EM-kisoissa Moskovassa hän oli kuudes.

MM-kisoissa 2017 Anaheimissa Vuohijoen sijoitus oli 12:s. Rio de Janeiron 2016 olympialaisissa hän oli kymmenes.

Vuohijoki on kevyin suomalaisnainen, joka on nostanut yhteistuloksena yli 200 kilogrammaa. Vähillä resursseilla hän on saavuttanut kovia tuloksia.

Suomella ei ole painonnostajia Tokiossa

Kun Vuohijoki täpärästi jäi rannalle, ei Suomella ole edustajaa painonnostossa Tokion olympialaisissa. Se on iso pettymys.

Painonnostossa suomalaiset ovat voittaneet kolme olympiamitalia. Kaarlo Kangasniemi voitti Mexico Cityssa 1968 kultaa. Los Angelesin boikottikisoissa 1984 Jouni Grönman ja Pekka Niemi voittivat pronssia.

Olympialajina painonnosto oli ensi kertaa jo Ateenassa 1896, mutta naiset saivat odottaa osallistumisoikeuttaan olympialaisten painonnostoon yli sadan vuoden ajan. Viimein Sydneyssä 2000 naispainonnostajat pääsivät olympiatasolle.

Karoliina Lundahl lähti Sydneyn kisoihin jopa mitalisuosikkina voitettuaan MM-kultaa 1994 ja 1998. Sydneyssä hän kuitenkin epäonnistui pahasti.

Lundahlin jälkeen suomalaisista naisten painonnostossa on kilpaillut olympiatasolla siis Vuohijoki. Hänen kymmenes tilansa Rio de Janeirossa 2016 oli yksi niiden kisojen harvoista suomalaisista niin sanotuista ylisuorituksista.

  • EDIT 13.15: Tarkennettu uran mahdollista jatkumista

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Suomelle modernin kisahistorian pienin olympiajoukkue

Kommentoi Facebookissa