KOLUMNI Auton määräaikaiskatsastus on jokavuotinen riesa. Eihän siitä nyt kukaan voi nauttia. Paitsi tietysti katsastusyrittäjät, jotka tekevät kelpo tulosta.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin uusin ehdotus on tiukentaa autojen katsastussäädöksiä. Viime vuoden heinäkuussa julkaistussa tiedotteessa määriteltiin tavoitteeksi muun muassa kansalaisten arkea haittaavan turhan sääntelyn purkaminen ja mainittiin, että katsastusten kustannus kuluttajille on vuosittain noin 160 miljoonaa euroa.
Kun juuri uunista tulleesta ehdotuksessa lukee, että katsastusten hylkäykseen riittää jatkossa muun muassa rekisterikilven valon toimimattomuus, niin voi vain miettiä että mitä se kansalaisten arki kuuluisi olla.
Auton sähköjärjestelmän opiskelua. Korjaamoajan soittelua. Menetettyä aikaa ja rahaa, ilman että kenenkään henki pelastuu. Vai pitäisikö sen yliajetun nähdä itse sen kylkeen ohjanneen rattijuopon rekisterinumero?
Katsatuksen lainsäädäntöä ollaan pykäämässä EU-direktiivejä kohti, mikä tarkoittaa käytännössä sitä että alle kymmenvuotiaita autoja tarvitsisi kiikuttaa halliin nykyistä harvemmin. Tämä taas tietysti tarkoittaa, että tuo edellä mainittu 160 miljoonaa hupenee. Paperilla. Jostainhan se vaje on kirittävä ja nopeasti.
Takana voi olla tietysti myös juoni yksityisautoilua vastaan. Jos se oma Primera hylätään kerta toisensa jälkeen, kannattaa jatkossa kulkea pyörällä. Tilanne voi olla myös päinvastoin – uudistaakseen Euroopan vanhinta autokantaa, on otettava isommat pyssyt peliin. Kyllä niistä teini-ikäisistä aina vikaa löytää, tietää niin virkamies kuin katsurikin.
Kukaan tuskin kuitenkaan säästää katsastusvälin takia uudempaan kiesiin.
Tajusin männäviikolla, että autoni on hengenvaarallinen. Katsastus on myöhässä. Ihan sama mikä sen Hondan kunto on. Leima kun uupuu niin ajo loppuu. Tällä hetkellä koen itseni lähinnä lainsuojattomaksi.
Onnettomuustilanteista prosentti johtuu teknisistä vioista. Sillähän ei ole merkitystä, onko kuluttaja kenties valveutunut autonsa huoltaja, vaan päätöksen turvallisesta ajosta määrittää vuosittainen katsastuslappu hansikaslokerossa. Ajovalojen korkeussäätöön ja muuhun jyrkänteellä heilumiseen tulee puuttua tarkasti, ettei vaan käy pahasti. Jokainen prosentti on tietysti liikaa, joten hyvä että tässä tapauksessa luku on matala.
Katsastuksen tehtävänä on varmistaa että auto on turvallinen ja päästöt pysyy kurissa. Jos toimintaan jotain täytyy lisätä, niin jätetään ne lillukanvarret väliin ja pidetään vartin pistokoe siitä, meneekö kuljettajalla niin sanotusti vielä vaihteet silmään.
Kommentoi Facebookissa