HUUMEET Dekkarikirjailija Wexi Korhonen teki yllättävän löydön kierrellessään Tampereen Lielahdessa Näsijärven rantamaisemissa. Ylöjärven rajalla Ryydynlahden rantaan rakennettujen upeiden omakotitalojen hinnat kuuluvat miljoonaluokkaan.
Täällä asuvat Tampereen rikkaat kuten muun muassa Tapolat, veneonnettomuudessa hukkunut Petteri Jussila – Jutta Gustafsbergin edesmennyt mies – ja onpa rantatontilla nähty Matti Nykänenkin haravoimassa pihaansa.
– Juuri tästä syystä kiertelin siellä kuvailemassa mahdollisia tulevan kirjan maisemia, Wexi Korhonen kertoo.
Korhonen oli suunnittelemassa dekkareidensa päähenkilön Kari Salon edesottamuksia käsittelevän sarjan ensi vuonna ilmestyvää yhdeksättä teosta.
Alueelta löytyy myös rakentamatonta rantaa ja puistoalueita tonttien välissä. Korhonen kiinnitti huomiota laajaan pensaikkoon, joka ei ollut lainkaan ruskassa. Kasvit olivat syksyn väreistä erottuvia, edelleen kesävihreitä lehtiä kantavia.
– Arvasin heti mistä kasvista on kysymys. Olen asunut taannoin Pispalan katveessa Tahmelassa, siellä osuin koirani ansiosta vastaavan rantaryteikköön perustetun hasisviljelmän pakeille. Mutta vähintäänkin yllättävää on, kun sellainen löytyy tästä naapurustosta, Korhonen virnistää.
Yhä yleisempi ongelma
Nimettömänä esiintyvä asiantuntija huumepoliisista kertoi Wexi Korhoselle, että näin nykyään yhä yleisemmin toimitaan. Tekijä ei jää kiinni kuin verekseltään. Viedään keväällä sopivaan kasvupaikkaan säkki kukkamultaa ja hampun siemenet. Rantakosteikossa ei tarvitse huolehtia edes kasvien kastelusta.
Luonto tekee tehtävänsä ja syksypuolella voi sitten nauttia omasta sadosta. Päihdyttävä vaikutus on kasvin erittämässä hartsissa, jota löytyy kukinnoissa ja ylimmissä lehdissä. Hampun kukintoja ja versoja kuivatetaan kannabikseksi, marijuanaksi.

Toisin kun nyt syksyllä, kesän keskellä hamppukasvia on todella vaikea havaita, etenkin jos viljelmä on riittävän pieni. Huumepoliisissa myönnetään, että ovelasti perustetuille viljelmille ei voida juurikaan tehdä mitään.
Yleensä kannabista kasvatetaan vain oman tai kaveripiirin käyttöön. Joitakin vuosia sitten Keskusrikospoliisi arvioi, että Suomessa oli ainakin tuhat laitonta hamppuviljelmää. Vuonna 2012 takavarikoitiin 18 000 kannabiskasvia, seuraavana vuonna jo 23 000 kappaletta. Viljelmien määrä kasvaa koko ajan.
Muita huumeita ja niiden johdannaisia on nykyisin Suomessa tarjolla enemmän kuin koskaan, perinteisistä huumeista nopeimmin on yleistynyt kokaiini. Tullin mukaan uusia aineita tunnistetaan noin sata erilaista vuodessa.
Rikos on vanhentunut
Vaikka kokenut dekkarikirjailija onkin, Wexi Korhosen teksteissä ei pössytellä hasista. Tänä syksynä ilmestyi Salo-sarjan kahdeksas teos Pystyyn kuollut, jossa yksityisetsivä saa erikoisen tehtävän kolmelta muukalaislegioonan veteraanilta.
Korhonen yrittää muistella, onko yhdessäkään hänen dekkarissaan aikaisemmin olleet huumeet rikoksen keskiössä.
– Eipä taida olla. Pystyyn kuolleessa yksityisetsivä Kari Salo taitaa ryypätä alkoholia joka ainoassa kohtauksessa, joten raittiusasian edistäjäksi kirjasta ei toki ole, Wexi Korhonen naurahtaa.
Ensi vuonna ilmestyvään murhamysteeriin liittyvät sattumalta myös huumeet. Kirjailija vakuuttaa, että hän on itse vain kerran kokeillut hasista. Rikos on jo vanhentunut.
– Olin joskus 1990-luvulla interreilaamassa Euroopassa ja silloinen tyttöystäväni houkutteli kokeilemaan. Hän tuli tottuneena oikein hyvälle tuulelle. Minä taas voin lähinnä pahoin. Kun en ole ikinä polttanut tupakkaa, niin kokeilu jäi turhaksi. Ei sellaista keuhkoihin voi vetää, jos ei ole tottunut nikotinisti.
Kommentoi Facebookissa