Donald Trump löi maan kahtia – vastapuolen kumartelu heikentäisi omien kannattajien lojaalisuutta

Donald Trump antaa demokraattien kuulla kunniansa vaalitilaisuudessa Tulsassa.

Donald Trump antaa demokraattien kuulla kunniansa vaalitilaisuudessa Tulsassa. (Kuva AOP)

Presidentin ongelmaksi on muodostunut, että oikeistossakin on yhä enemmän vastustusta.

NÄKÖKULMA Yhdysvaltain presidentti ruokkii vihollisuuksia aikana, joka huutaa yhtenäisyyttä. Ajatus saattaa vaikuttaa brutaalilta, mutta Donald Trumpille se on tietoinen poliittinen strategia. Mutta kantaako strategia voittoon marraskuisissa presidentinvaaleissa?

Kun tapaat muualla kuin suuressa kaupungissa asuvan valkoisen, muutosvastaisen miehen, olet todennäköisesti tavannut Trumpin äänestäjän. Toisaalta etniseen vähemmistöön kuuluva, korkeasti koulutettu ja liberaali citynainen saa tuskin Trumpilta joulukorttia.

Amerikkalaisen äänestäjän ääriesimerkit ovat selkeät. Yhdysvaltain valtava populaatio – lähes 330 miljoonaa – ja sen monimuotoisuus tekevät kuitenkin kokonaisasetelmasta visaisen.

Suomessa varsinkin kaksi viimeisintä presidenttiä ovat vannoneet yhtenäisyyden nimeen. Tarja Halonen lupasi olla ”koko kansan presidentti”, ja Sauli Niinistön slogan ”vastakkainasettelun aika on ohi” jäi sekin suomalaiseen kansanperinteeseen. Trumpin peilikuva ei voisi poiketa totaalisemmin näistä aatoksista.

Trumpilla on tapa tehdä epäpoliittisistakin asioista äärimmäisen poliittisia. Saamansa virkarikossyytteen hän leimasi demokraattipuolueen ajojahdiksi. Jopa koronaviruspandemia taipui poliittiseen muottiin – presidentin mukaan tilanne oli aina pahin demokraattivetoisissa osavaltioissa ja kaupungeissa.

Ja kun syyteltävät loppuivat USA:ssa, syytettiin Kiinaa. Kun rotumellakat alkoivat toukokuussa 2020, oli sekasorto Trumpin mielestä rankin kaupungeissa, joiden johdossa olivat demokraatit.

Yhdysvaltojen yhteiskuntajärjestelmää ravistelevat muun muassa rotumellakat, koronan aiheuttamat talousongelmat sekä maahanmuuttokysymykset.
Yhdysvaltojen yhteiskuntajärjestelmää ravistelevat muun muassa rotumellakat, koronan aiheuttamat talousongelmat sekä maahanmuuttokysymykset. (Kuva Fotolia)

Presidentillä on myös ansioita

Vaikeassa kriisien ketjussa presidentillä ei ole ollut aikomustakaan nostattaa yhtenäistä henkeä kansan keskuuteen. Sen sijaan Trump on kärjistänyt vastakkainasetteluja tarkoituksellisesti – vahvistaakseen itselleen uskollisen leirin vakaumusta. Sanat ja teot ovat luonnollisesti saaneet liberaalin vastustajaleirin takajaloilleen.

Melkoisen sopan on Trump siis hallintoineen keittänyt?

– Häntä on helppo kritisoida, mutta on hän saanut hyvääkin aikaan, huomauttaa Lawrence M. Mead.

Herra Mead ei olekaan kuka tahansa, vaikka rennosti Larryksi esittäytyy, vaan pitkän linjan asiantuntija ja politiikan tutkimuksen professori New York Universityssa. Trump ampuu hänenkin mukaansa usein yli, mutta osuu välillä myös maaliin.

– Hän on onnistunut varsin hyvin ulko- ja kauppapolitiikassa. Erityisen hyvä asia USA:n kannalta on kova kanta, jonka hän on ottanut Kiinaa vastaan. Hän on tehnyt selväksi, ettei USA:ta käytetä hyväksi. Myös keskeiset viholliset, Iranin ja Pohjois-Korean, hän on saanut puolustuskannalle.

Juttuvinkki: Yhdysvalloissa 44 miljoonaa ihmistä pani työttömyyspaperit vetämään – ”En tiedä, mihin joudun”

Kuten Suomessa, on maahanmuutto valtava puheenaihe Yhdysvalloissa. Molemmat maat pyrkivät ”hallittuun maahanmuuttoon”. Vaikka Trumpin kannanotot menevät välillä rankasti överiksi, professori Mead alleviivaa, että holtiton maahanmuuttopolitiikka olisi USA:lle katastrofi.

– Perinteisesti maahanmuutto USA:han perustuu muuttoliikkeeseen Euroopasta. Muualta kuin länsimaista tulevat maahanmuuttajat edustavat erilaista kulttuuria ja dynamiikkaa, sellaista, joka perustuu selviytymiseen ja sopeutumiseen enemmän kuin elämässä menestymiseen. Trump on kapinoinut avoimesti aiempaa maahanmuuttopolitiikkaa vastaan.

Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden ei aio järjestää kampanjatilaisuuksia koronapandemian aikana.
Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden ei aio järjestää kampanjatilaisuuksia koronapandemian aikana. (Kuva AOP)

Oma leiri rakoilee?

Professorin listaamat ansiot ovat uskollisimmalle Trump-ainekselle mannaa. Toisaalta ne sysäävät demokraattipuolueen kannattajat yhä kauemmas istuvasta presidentistä ja saattavat karkottaa kannastaan epävarmojakin äänestäjiä. Trump ei vapise. Hän uskoo, että äänet valkoisilta, vähemmän koulutetuilta ja yli 40-vuotiailta maaseutumiehiltä ovat avain voittoon marraskuussa 2020.

Vähemmistöäänien saaminen on Trumpille hankalaa. Erityisesti mustat, noin 13 prosenttia väestöstä, äänestävät republikaaneja todella harvoin. Myös latinalaisamerikkalaiset –18 prosenttia – ja muut vähemmistöt kääntyvät useimmiten demokraattien puoleen. Vuoden 2019 väestönlaskennan mukaan amerikkalaisista 60 prosenttia on valkoisia, ja juuri siinä populaatiossa lepää istuvan presidentin ratkaiseva äänipotentiaali.

Hajota ja hallitse. Sitä periaatetta on käytetty vuosituhansien ajan. Yhtymäkohtia Trumpin tyyliin löytyy. Keskeisin on se, että valtaapitävä pyrkii jakamaan ”alamaisensa” erimielisiin lohkoihin, jottei syntyisi niin suurta, yhtenäistä oppositiota, että se voisi syöstä valtaapitävän paikaltaan.

USA:ssa republikaanien ja demokraattien välinen erimielisyys pelaa Trumpin mielestä hänen pussiinsa. Kumartelu vastapuolen leiriin heikentäisi oman kannattajakunnan lojaalisuutta, ja siksi Trump ei edes yritä kosiskella ääniä demokraatteihin sitoutuneilta.

Kodin, uskonnon ja isänmaan nimeen vannovien konservatiivien lisäksi Trumpin on saatava taakseen myös liikkuvia äänestäjiä sekä viipaleita etnisistä vähemmistöistä – vaikka Blacks for Trump -tyyppiset liikkeet ovat marginaalisuudessaan koomisia, ei presidentti voi jättää niitä huomiotta.

Vasemmisto on yhtenäinen Trump-vastaisuudessaan. Toisaalta suuri pulma istuvalle presidentille on se, ettei oikeistokaan ole fanaattisen yksimielisesti hänen takanaan. Myös mediatuki rakoilee: jopa uskollinen Fox News on päästellyt soraääniä, mistä Trump on tietenkin mennyt suunniltaan.

Yhdysvaltain presidentinvaalit pidetään marraskuussa, Valkoisen talon hallitsija vannoo virkavalansa tammikuussa 2021.
Yhdysvaltain presidentinvaalit pidetään marraskuussa 2020, Valkoisen talon hallitsija vannoo virkavalansa tammikuussa 2021. (Kuva Fotolia)

Puhumista hallitsee holtittomuus

Professori Mead ei pidä hajota ja hallitse -ajatusta erityisen soveltuvana, vaikka näkeekin, että Trumpin toiminta sirpaloi kansakuntaa.

– Vasemmistohan on presidentin kanssa eri mieltä oikeastaan kaikesta, mutta on oikeistossakin yhä enemmän vastustusta sille, mitä hän tekee ja puhuu.

– Trump on kuitenkin halunnut puhua asioista suoraan. Jotkin hänen kannanottonsa ovat olleet hyvin negatiivisia tai jopa suorasukaisen ilkeitä. Mutta ennen kaikkea hänen puhumistaan on hallinnut holtittomuus, Mead arvioi.

Yhdysvaltain istuva presidentti ei pelkää rakentaa muureja – henkisiä ja fyysisiä – saati niiden vaarantavan hänen vaalimenestystään. Päinvastoin: vastakkainasettelu on hänen opinkappaleensa, jonka hän uskoo tuovan marraskuussa voiton demokraattiehdokas Joe Bidenista.

Neljä kuukautta ennen vaaleja lopputulosta on mahdotonta ennustaa; vaikka Trumpin strategia saattaa vaikuttaa riskaabelilta, lienee selvää, että aivan heppoiselle vastaehdokkaalle hän ei häviä.

Koronavirus- ja rotukriisit jatkuvat Yhdysvalloissa. Trump tuskin vastakaan astuu esiin rohkaisemaan koko kansaa ja luomaan uskoa paremmasta huomisesta. Inspiroivat ja yhtenäisyyteen kannustavat puheet, jollaisista edeltäjä Barack Obama tunnettiin, Trump säästää visusti omiin vaalitilaisuuksiinsa.

Pasi Tuominen, New York

Kirjoittaja on vuosia Yhdysvalloissa työskennellyt toimittaja

Lue myös: Donald Trump julistaa tukahduttavansa USA:ta kuohuttavat mellakat – ”Olen lain ja järjestyksen presidentti”

Kommentoi Facebookissa