EDUSKUNTA Peruskorjattu Eduskuntatalo kiinnostaa kansalaisia, uudistettuihin tiloihin on päässyt tutustumaan kahteen otteeseen lokakuun puolivälissä sekä viime viikonloppuna.
Lokakuussa vierailijoita kävi lauantaina 1 500 ja sunnuntaina 1 700 henkeä. Marraskuussa lauantaina kävijöitä oli 1 601 ja ulos jäi vielä ihmisiä jonottamaan, kun viimeiset vieraat otettiin sisään klo 15.30. Suosio oli samanlainen sunnuntaina, jolloin jono kulki Eduskuntatalon edestä aina Pohjoiselle Rautatiekadulle.
Arkadianmäelle vuonna 1931 noussutta rakennusta laajennettiin 1970-luvulla lisäsiivellä ja vuonna 2004 valmistui Pikkuparlamentti-niminen lisärakennus. Eduskuntatalon nyt valmistuneen peruskorjauksen hinnaksi nousi 272 miljoonaa euroa, remontin vaiheista Päivän Lehti kertoi tässä.
Eduskunnan vierailijalistoista on puhuttu viime aikoina paljon. Tiedoista oli tarkoitus selvittää kansanedustajia lobanneita tahoja. Yksityisten ihmisten vierailuja ei olla julkistamassa kuten vaikkapa nyt Eduskuntatalossa käyneitä.
Eduskunnan turvallisuusjohtaja päätti keväällä kansliatoimikunnan siunauksella silputa vierailijatiedot, kun KHO määräsi ne julkiseksi. Päivän Lehti on kirjoittanut asiasta useita kertoja, muun muassa tässä.
Asiasta on valitettu, mutta tuhottuja tietoja on paha palauttaa, kuten puhemiesten johtaman eduskunnan kansliatoimikunnan päätöksestä kokouksessaan 12.10.2017 ilmenee:
”Kansliatoimikunta totesi, ettei eduskunnan turvallisuusjohtajan 18.9.2017 tekemää päätöstä voida oikaista riippumatta vaatimuksen perusteluista, koska oikaisuvaatimuksen kohteena olevat vierailijatiedot on hävitetty.”
Sen sijaan kansliatoimikunta taipui viimein päättämään, että eduskunnassa käyneistä vierailijoista päivittäin tehdyt merkinnät ovat julkisia asiakirjoja ja ne luovutetaan pyynnöstä kopiona, tulosteena tai sähköisessä muodossa. Turvallisuusosaston päivittäin tekemät merkinnät eduskunnassa käyneistä säilytetään merkinnän tekemispäivästä seuraavan päivän klo 9.00 asti ja luovutetaan tietoa pyytäneelle.
Jotta tietopyynnön tekeminen olisi kuitenkin mahdollisimman hankalaa, turvallisuusosasto vaati, että pyyntö on tehtävä joka päivä uudelleen ja erikseen. Pyyntöä ei voinut tehdä esimerkiksi viikoittain. Tällaista vaatimusta ei ole kansliatoimikunnan päätöksessä.
Päivän Lehti tiedusteli turvallisuusjohtaja Jukka Savolalta kuka päätöksen on tehnyt, mihin vaatimus perustuu ja mikä on valitustie. Savola ei vastannut, vaikka kokeneena virkamiehenä tietää hyvin sen olevan virkamiehen velvollisuus. Sanktio kun olisi ainoastaan se, että eduskunnan oikeusasiamies kuukausien kuluttua antaisi mahdollisen huomautuksen oikeasta toimintatavasta.
Päivän Lehti tiedusteli asiasta uudelleen eduskunnan pääsihteeriltä ja kanslian päälliköltä Maija-Leena Paavolalta, joka vastasi nopeasti.
”Kansliatoimikunnassa käydyssä keskustelussa tuli lisäksi selkeästi esille, että myös tietopyynnöt tulee tehdä päiväkohtaisesti sen jälkeen kun merkintä vierailijatietoihin on tehty.”
On käytännössä mahdotonta valittaa päätöksestä, joka on vain keskustelua eikä sitä ole kirjattu päätökseksi pöytäkirjaan. Lisäksi turvallisuusosasto ei noudattanut edes kansliatoimikunnan kirjaamaa päätöstä, sillä vierailijatietoja ei säilytetty ainoastaan päivän ajan, vaan vähintään viikon. Asia selvisi niin yksinkertaisesti, että tiedot toimitettiin aina viikon myöhässä.
Pääsihteeri Paavola kertoi saattavansa palautteen ”Teidän kuten muidenkin kansalaisten kanslialta saamasta palvelusta” turvallisuusjohtajan tietoon. Näin selkeästi tapahtui, sillä viime perjantaina turvallisuusosasto toimitti yli viikon puuttuvat vierailijatiedot yhtenä päivänä.
Kansalaisjärjestöt Open Knowledge Finland, Avoin ministeriö ja Transparency Finland käynnistivät lokakuussa kansalaisaloitteen, joka loisi ensimmäistä kertaa lobbausrekisterin Suomeen. Kansalaisaloite yhtenäistäisi kansanedustajien sidosryhmätapaamisten julkistamista, ja suojaisi samalla tavallisten kansalaisten yksityisyyden.
Mukaan on liittynyt laaja joukko vaikuttamistyötä tekeviä toimijoita. Tukensa kansalaisaloitteen tavoitteille ovat ilmaisseet muun muassa viestintätoimistot Ellun Kanat, Eurofacts, Hill & Knowlton Strategies, Kreab, Miltton Networks, Pohjoisranta Burson-Marsteller, Rud-Petersen Public Affairs, Tekir ja Vapa-media.
Eri ammattiliitoista, edunvalvontajärjestöistä ja kansalaisjärjestöistä Ehkäisevä päihdetyö EHYT, Finanssiala, Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL, SAK, STTK ja SYL kannattavat avoimia lobbauskäytäntöjä ja näkevät Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteen tärkeänä avauksena. Jo aiemmin kansalaisaloitteelle tukensa ovat ilmaisseet kansalaisjärjestöt kuten Finnwatch ja kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa.
– Kattavaa lobbausrekisteriä kannatetaan laajasti vaikuttamistyön tekijöiden keskuudessa. Nyt on aika tarttua toimeen ja tehdä lobbaus läpinäkyväksi. Kansanedustajia koskeva lobbausrekisteri on tähän ensimmäinen askel, sanoo toiminnanjohtaja Teemu Ropponen Open Knowledge Finlandista.
Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloitteen sisältöön on haettu mallia parhaista kansainvälisistä käytännöistä. Aloite huomioi esimerkiksi rekisterin käytön vaivattomuuden kansanedustajille. Käytännön toteutuksessa edustajia tapaavien sidosryhmien velvollisuus voisi esimerkiksi olla syöttää tiedot, jotka edustaja täydentäisi ja kuittaisi. Tällaisia tietoja olisivat esimerkiksi läsnäolleiden nimet, taustayhteisöt ja mahdolliset toimeksiantajat, tapaamisen aihe ja ajankohta.
– Keskustelu vaikuttamistyön avoimuudesta on vilkastunut ja tarve avoimuudelle on ilmeinen. Lainsäädäntö- ja vaikuttamistyön avoimuudessa mitattuna Suomi ei ole mikään mallioppilas, vaan tekemistä on ja paljon, sanoo puheenjohtaja Joonas Pekkanen Avoimesta ministeriöstä.
Lobbaus läpinäkyväksi -kansalaisaloite kerää kannatusilmoituksia 12.4.2018 saakka. Aloitteen voi allekirjoittaa www.kansalaisaloite.fi -sivustolla.
Kommentoi Facebookissa