SUOMI 100 Sata vuotta sitten itsenäistyneen Suomen eduskunta ei ole aina istunut Helsingissä Mannerheimintien kupeessa jylhänä kohoavassa Eduskuntatalossa, vaan nykyisin jo puretuissa rakennuksissa.
Vuonna 1908 järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti Eliel Saarinen, mutta voittanutta kansallisromanttista suunnitelmaa ei koskaan toteutettu Tähtitorninmäelle. Vuonna 1924 järjestettiin uusi kilpailu, ja sen voittanut Johan Sigfrid Sirénin ehdotus Oratoribus – Puhujille – päätettiin rakentaa Arkadianmäelle. Sinne se viiden vuoden rakentamisen jälkeen nousikin vuonna 1931.
1970-luvun lopulla ahtaaksi käynyttä rakennusta laajennettiin lisäsiivillä ja koko talo peruskorjattiin. Vuonna 2004 valmistui Pikkuparlamentti-nimen saanut lisärakennus ja peruskorjausta jatkettiin, nyt valmistuva päärakennuksen urakka aloitettiin vuonna 2015.
Kustannuksiksi arvioitiin noin 125 miljoonaa euroa, mutta viime syksyn budjettikirjan mukaan kokonaishinnaksi nousee 272 miljoonaa euroa. Urakoitsija on Lemminkäinen ja täysistunnot sekä valiokuntien kokoukset on korjausten ajan järjestetty viereisessä Sibelius-Akatemiassa.
Vanhaa korjatessa löytyy yllätyksiä
Eduskuntatalon peruskorjauksessa on nyt edetty viimeistelyvaiheeseen, tällä hetkellä on menossa monenlaisia töitä. Joihinkin tiloihin palautetaan jo alkuperäiskalusteita, muualla taas on käynnissä muun muassa maalaus-, laatoitus- ja asennustöitä.
Peruskorjaus näkyy kesän aikana etenkin rakennuksen ulkopuolisina töinä, sisätöistä suurin osa saadaan valmiiksi jo kesäkuussa. Urakan ajan koko rakennusta peittänyt huppu on poistettu, siitä valmistetaan erilaisia kierrätystuotteita, kuten Päivän Lehden artikkelissa aikaisemmin kerrottiin.
Urakoitsijan rakennustöiden aikatauluun sisällytettiin alun perin väljyyttä erilaisia yllätyksiä varten, joista on annettu urakoitsijalle kuuden viikon lisäaika. Lisäaikaan vaikuttivat muun muassa arvioitua monimuotoisemmat vanhat rakenneratkaisut, joiden paljastuttua purkutöiden jälkeen jouduttiin putki- ja sähkölinjojen sijainteja suunnittelemaan uudestaan.
Tämä ei kuitenkaan vaikuta eduskunnan muuttoaikatauluun. Kansanedustajien paluu peruskorjattuihin tiloihin alkaa heinäkuussa, ja syysistuntokausi aloitetaan Eduskuntatalossa 5. syyskuuta. Yleisölle Eduskuntatalo avautuu myöhemmin syksyllä, jolloin järjestetään myös avoimien ovien tapahtumia.
Taiteen ja tekniikan parhaimmistoa
Arkkitehtuuriltaan Sirénin suunnittelema rakennus edustaa pohjoismaista 1920-luvun klassismia. Suunnittelija sovelsi antiikin kreikkalais-roomalaista henkeä symboloidakseen monumentaalisuuden kautta vahvaa, demokraattista valtiota. Vaikutteita voidaan nähdä muun muassa Saksan valtiopäivätalosta sekä Tukholman konserttitalosta.
Kuusikerroksinen rakennus on 25 metriä korkea ja edustalla huomio kiinnittyy korinttilaistyylillä koristeltuun pylväsportiikkiin. Ulkoverhoilussa on käytetty Kaivolan punertavanharmaata graniittia.
Täysistuntosali sijoitettiin rakennuksen keskelle, ikään kuin suojaan, ja sen värityksen Sirén suunnitteli yhdessä taiteilija Bruno Tuukkasen kanssa. Huonekaluja toteutti lukuisa joukko suomalaisia muotoilijoita, samoin tekstiilejä. Myös muu taide oli tarkkaan harkittu Gunnar Finnen ja Wäinö Aaltosen näkyvien teosten johdolla.
Teknisiltä ratkaisuiltaan eduskuntatalo edusti aikoinaan aikakautensa huippua, ja niin se tekee nytkin. Kuuluisissa eduskunnan saunoissa on sekä naisten että miesten puolella uudet kotimaiset lasikantiset älykiukaat, Saunasammon GLX 750:n listahinta on noin 8 300 euroa.
Kommentoi Facebookissa