ELINLUOVUTUS Suomalaisista 85 prosenttia on valmis luovuttamaan elimensä kuolemansa jälkeen toisen ihmisen auttamiseksi. Ainoastaan 8 prosenttia kieltäisi luovutuksen. Suurin osa kieltäneistä eli 37 prosenttia ajattelee, että heidän elimensä eivät kelpaa luovutettavaksi.
– Omien elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida, eikä niitä kannata ainakaan aliarvioida. Kalenteri-ikää tärkeämpää on elinten kunto, jonka lääkärit tutkivat tapauskohtaisesti. Myös iäkäs ihminen voi olla elinluovuttaja, sanoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa.
Viime vuonna nuorin elinluovuttaja oli kaksivuotias ja vanhin 83-vuotias. Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Tahto pyritään aina selvittämään, yleensä keskustelemalla omaisten kanssa.
Vain runsas neljännes eli 28 prosenttia suomalaisista kertoi tietävänsä läheisensä elinluovutustahdon. Vielä kaksi vuotta sitten 44 prosenttia sanoi tietävänsä läheisen mielipiteen. Luvut selviävät Munuais- ja maksaliiton keväällä teettämässä kyselytutkimuksessa. Tutkimusta varten Kantar TNS Gallup haastatteli 1002 suomalaista maalis-huhtikuun vaihteessa.
– Kesä on hyvä aika ottaa oma elinluovutustahto puheeksi läheisten kanssa. Kun asiasta on kerran keskusteltu, se on hoidettu. Tahto kannattaa silti ilmoittaa perinteisellä paperisella elinluovutuskortilla tai vaikka Omakannassa.
Valtaosa suomalaisista eli 93 prosenttia tuntee elinluovutuskortin, mutta vain 24 prosenttia on allekirjoittanut sen. Elinluovutukseen kieltäneistä 17 prosenttia ajatteli, että oma elin voitaisiin antaa jollekin, joka ei ansaitse sitä. Jyrkimmin asiaan suhtautuivat 18–24-vuotiaat.
– Elinluovutustahdossa voi kirjata ylös, jos ei halua luovuttaa jotain tiettyä elintä, mutta saajaa ei voi valita. Luovuttajan omaiset eivät koskaan saa tietää elinten saajaa, eikä elinsiirron saanut saa tietää luovuttajaa.
Toukokuun loppuun mennessä Suomessa oli tänä vuonna tehty 197 elinsiirtoa. Uutta elintä odotti kuitenkin samanaikaisesti 571 ihmistä. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula.
Eniten Suomessa tehdään munuaissiirtoja, viime vuonna 238. Toiseksi eniten on maksansiirtoja, joita oli 66. Sydänsiirtoja oli ennätyksellisen paljon, sillä uuden sydämen sai 47. Keuhkonsiirtoja oli 18 ja haimansiirtoja 23. Lisäksi Suomessa tehtiin yksi elinsiirroiksi laskettava kasvojen kudostensiirto. Ohutsuolensiirtoja ei viime vuonna tehty lainkaan.
Artikkeli ei ole Päivän Lehden toimituksellista aineistoa vaan Munuais- ja maksaliiton tuottamaa sisältöä.
Lue myös: Suomessa yli 10 000 ihmistä on saanut uuden elimen – siirrettävistä elimistä on jatkuva pula
Kommentoi Facebookissa