Elinsiirtoa tarvitsevilla lapsilla on usein synnynnäinen vika – ”Jokainen sairastunut lapsi on sankari”

Lapsille ja nuorille tehdään 20–25 elinsiirtoa vuosittain.

Lapsille ja nuorille tehdään 20–25 elinsiirtoa vuosittain. (Kuvituskuva Fotolia)

Lasten elinsiirroissa käytetään valtaosin aikuisilta saatavia elimiä.

TERVEYS Myös pieni lapsi voi tarvita elinsiirron ja siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Onnistuneen siirron jälkeen lapsi voi elää normaalia elämää. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa Elinsiirtolasten viikolla 18.–22.11.2019, että jokainen sairastunut lapsi on sankari.

Elinsiirtoa tarvitsevilla lapsilla on usein synnynnäinen vika, joka aiheuttaa vakavan sairauden. Lapsille ja nuorille tehdään 20–25 elinsiirtoa vuosittain. Yhteensä noin 600 lapselle ja nuorelle on tehty elinsiirto. Lasten elinsiirroissa käytetään valtaosin aikuisilta saatavia elimiä.

Kaikki lasten elinsiirrot tehdään HYKS:n Uudessa lastensairaalassa. Suurin osa lasten elinsiirroista on munuaisensiirtoja.

– Yleisin syy lapselle tehtävään munuaisensiirtoon on synnynnäinen nefroosi. Suomessa noin 40 prosenttia munuaisen saaneista lapsista on siirtohetkellä alle kahden vuoden ikäinen. Siirto voidaan tehdä, kun lapsi on vähintään 10 kilon painoinen, kertoo lasten elinsiirtolääkäri Timo Jahnukainen HYKS:n Lastensairaalasta.

Munuainen voidaan saada elävältä luovuttajalta tai aivokuolleelta luovuttajalta. Munuaisensiirron saaneiden ennuste Suomessa on erittäin hyvä, noin 95 prosenttia siirron saaneista on elossa 10 vuoden kuluttua.

Toiseksi eniten lapsille tehdään maksansiirtoja. Vuodesta 1987 lähtien lapsille on tehty noin 150 maksansiirtoa.

– Yleensä lapselle siirretään osa aikuisen maksasta, Jahnukainen kertoo.

Lasten sydänsiirroista puolet tehdään vaikean synnynnäisen rakenteellisen sydänvian vuoksi ja puolet sydänlihassairauden vuoksi. Sydämensiirron saajan on oltava suurin piirtein samaa kokoluokkaa luovuttajan kanssa.

Suomessa tehdään lapsille myös keuhkon- ja ohutsuolensiirtoja. Onnistuneen elinsiirron jälkeen lapsen ja nuoren kasvu ja kehitys on yleensä normaalia. Lapsi voi leikkiä, harrastaa ja liikkua muiden tavoin sekä käydä lastentarhaa ja koulua.

Munuais- ja maksaliitto järjestää Elinsiirtolasten viikolla päivätapahtumat kolmessa yliopistosairaalassa elinsiirron saaneita lapsia hoitavilla osastoilla tai poliklinikoilla: Turussa 18.11., Helsingissä 19.11. ja Kuopiossa 20.11.

Lapset saavat tapahtumissa esiintyä sankareina ja pukeutua haluamikseen hahmoiksi. Paikalla oleva ammattikuvaaja ikuistaa perheen pienet sankarit. Vertaisvanhemmat ja liiton työntekijät pitävät vertaiskahvilaa ja kertovat liiton toiminnasta.

Lue myös: Elinluovutuksella ei ole ikärajaa – elinluovuttaja voi pelastaa jopa kuuden ihmisen hengen

Kommentoi Facebookissa