OLYMPIALAISET Suomalaisurheilijoiden mitaliennusteet Tokion kesäolympialaisten suhteen eivät näytä hääveiltä. Kun olympiakisoihin on aikaa alle kaksi kuukautta, näyttää Suomen mitaliennuste Tokioon 1,15 mitalia.
Suomen Olympiakomitea asetti 2017 seuraavan olympiadin tavoitteeksi kymmenen mitalia. Pyeongchangin talviolympialaisista 2018 saavutettiin kuusi mitalia, joten Tokiosta pitäisi saavuttaa vielä neljä mitalia.
Yksi mitali olisi Tokiosta sama tulos kuin Rio de Janeiron kesäolympialaisista, jotka olivat suomalaisen urheilun pohjanoteeraus. Tokion suhteen on kuitenkin optimismia.
– Kesälajien mitaliennusteessa on vielä hyvin paljon muuttujia, koska monissa lajeissa on vasta käynnistelty täysimittaista kansainvälistä kilpailua uudelleen koronaviruspandemian jäljiltä. Esimerkiksi suomalaisittain menestyksekkäät uinnin EM-kisat on tuore esimerkki siitä, että tauon jäljiltä kilpailuasetelmat ovat saattaneet heilahtaa reilun vuoden kestäneen epävarmuuden seurauksena, Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki kommentoi Olympiakomitean tiedotteessa.
Viime aikoina kesälajeista on saatu lupaavia suomalaistuloksia.
– Yleisurheilun EM-halleista ja uinnin EM-kisoista tuli useampi suomalaismitali. Lisäksi Kalle Koljonen otti sulkapallossa historiallisen EM-pronssin ja käynnissä olevissa ampumaurheilun EM-kisoissakin mitalitili on saatu auki. Nämä ovat paitsi saavutuksina sinänsä merkittäviä myös tärkeitä välietappeja matkalla kohti globaalia arvokilpailumenestystä erittäin kilpailluissa kesäolympialajeissa, Lehtimäki sanoi.
Tokion paralympialaisten Suomen mitaliennuste on 4,25. Tilanne on paralympialaisten suhteen kuitenkin arvaamaton mitaliennusteen oltua sama puolentoista vuoden ajan.
– Tällä viikolla parayleisurheilussa käydään EM-kisat. Suomalaisurheilijoiden erittäin lupaavan toukokuun perusteella kisoista on lupa odottaa huippumenestystä ja sitä kautta entisestään vahvistuvaa näkymää Tokioon, Lehtimäki arvioi.
Pekingissä mitalitoiveet keskittyvät neljään lajiin
Pekingin talviolympiakisat järjestetään ensi helmikuussa. Niissä suomalaisten mitaliodotukset ovat suunnilleen samaa luokka kuin edellisissä talviolympialaisissa Pyeongchangissa 2018, jolloin suomalaiset saavuttivat kuusi mitalia.
Talvilajeissa lopuillaan oleva kausi on tuottanut Suomelle eri olympialajien MM-kisoista neljä mitalia, yhdeksän pistesijaa ja 18 muuta sijoitusta 16 parhaan joukkoon. Mitaleita on jaettu 105 Pekingin olympiaohjelmassa olevassa lajissa, joten lopuillaan oleva kausi on hyvin verrollinen vuoden päästä kilpailtaviin Olympialaisiin, joissa mitalit jaetaan 109 lajissa.
Huomioitava on toki, että suomalaisittain kahdessa merkittävässä lajissa MM-mitaleita ei ole vielä jaettu. Miesten jääkiekon MM-kisat päättyvät ensi sunnuntaina ja naisten MM-jääkiekko pelataan tänä vuonna vasta elokuussa.
Suomi on vahva mitaliehdokas Pekingissä sekä miesten että naisten jääkiekkoturnauksissa. Näin ollen kuuden mitalin odotus ei ole epärealistinen.
– Ennen jääkiekkoja Suomi on saavuttanut mitaleita kolmessa lajissa: lumilautailussa, maastohiihdossa ja yhdistetyssä. Lisäksi pistesijoille on päästy freestylessa. Kaikista muistakin lajeista menestystä otetaan mieluusti vastaan Pekingissä, mutta kun peilataan laajemminkin menneeseen olympiadiin, nämä lajit erottuvat menestyspotentiaalissa, Lehtimäki toteaa tiedotteessa.
Tosin tuoreimmassa mitaliennusteessa Suomen ennustelukema on vain 3,5.
– Kun katsomme raakaan dataan perustuvaa menestysennustetta Pekingin Olympialaisiin, ennuste on tämän kauden päätteeksi 3,5 mitalia. Sitä vasten voi sanoa, että tämän kauden MM-kisoissa suomalaisurheilijat ovat onnistuneet realisoimaan mitalipotentiaaliaan hyvin. Etenkin, jos jääkiekosta tulee lisää mitaleita, Lehtimäki sanoi.
Lehtimäki painottaakin, että Suomella on enemmän mitaliehdokkaita kuin kolme tai neljä. Sen todistaa jo arvokisojen menestys.
– Näkisin, että matemaattinen ennuste on tässä kohtaa varovainen. Ilkka Herolasta ja Rene Rinnekankaasta kuoriutui tänä talvena uusi MM-mitalisti henkilökohtaisissa kilpailuissa, Joni Mäestä ja Ristomatti Hakolasta sekä Jasmi Joensuusta ja Johanna Matintalosta viesteissä. Kun näiden uusien mitalistien rinnalle saadaan vielä palautettua vanhat tutut mitalistit, kuten Iivo Niskanen ja Enni Rukajärvi, näkymä olympiatalveen on vahva.
Pekingin talviparalympialaisten suhteen ilmassa on samaa arvaamattomuutta kuin Tokion paralympialaisissa. Menneelle talvelle suunnitellut lumilajien MM-kisat siirtyivät, ja kansainvälisiä kilpailuja on ollut todella vähän.
– Ennuste pohjautuu lähes kaikissa lajeissa aikaan ennen kuin koronaviruspandemia puhkesi. Suomen syömähampaista Matti Suur-Hamari ja Santeri Kiiveri pääsivät osallistumaan bravuurilajeissaan vain yhteen maailmancup-tapahtumaan koko talvena. Niissä he osoittivat olevansa edelleen hyvässä mitalivauhdissa, Lehtimäki toteaa.
Tehostamistukia jaettiin reilut kaksi miljoonaa euroa
Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö ilmoitti myös tukipäätöksistä talvilajien tehostamistuista olympiakaudelle 2021-22. Kymmenelle talviolympialajille jaettiin kaikkiaan 2 215 000 euroa ja neljälle talviparalympialajille 83 000 euroa.
Tukien myöntämisen linjassa ei ole tullut isoja mullistuksia.
– Jo viime vuonna teimme tukipäätökset sillä ajatuksella, että tässä suunnassa mennään Pekingiin asti, jos vain jaettavissamme oleva tukisumma säilyy vaadittavalla tasolla. Suuria eroja ei lajien menestysnäkymässä ole vuodessa tapahtunut, joten isomman tarkastelun paikka on vasta vuoden päästä.
Pyeongchangissa suomalaiset voittivat mitaleita jääkiekossa, maastohiihdossa ja lumilautailussa. Samoista lajeista on mitaliodotuksia Pekingissäkin. Yhdistetty on nostanut mitalipotentiaaliaan.
– Meillä on talvilajeissa kaksi kärkilajia, jääkiekko ja maastohiihto. Myös lumilautailu ja yhdistetty onnistuivat saavuttamaan MM-mitalin menneenä talvena. Muissa talvilajeissa realistinen mitalinäkymä Pekingiin vaatii kehitystä seuraavan kahdeksan kuukauden aikana. Paralympialajeissa kirkkain menestyspotentiaali on kahdessa rinnelajien yksilössä, Matti Suur-Hamarissa ja Santeri Kiiverissä, Lehtimäki sanoi.
Jääkiekko saa tehostamistukea 480 000 euroa ja maastohiihto 420 000 euroa. Lumilautailulle jaetaan 280 000 ja yhdistetylle 265 000 euroa.
Takavuosien menestyslajeista freestyle saa 190 000, ampumahiihto 145 000, alppihiihto 115 000 ja mäkihyppy 120 000 euroa. Taitoluistelulle liikenee 125 000 ja pikaluistelulle 75 000 euroa. Curlingia ei tehostamistuen listalta löydy.
Pekingin talviolympialaiset järjestetään 4.-20. helmikuuta 2022. Jäälajit järjestetään Pekingissä pääosin vuoden 2008 kesäolympialaisten halleissa ja lumilajit Zhangjiakoussa sekä Yanqingissa.
Jääkiekossa NHL on tekemässä Pekingissä paluun olympialaisiin kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Leijonat saa jalkeille yhden kisojen kovimmista joukkueista.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Olympiakomitea valitsi lisää suomalaisurheilijoita Tokioon
Kommentoi Facebookissa