Ensimmäiset koronarokotusten jälkeiset kuolemantapaukset Suomessa – rokotteen ei epäillä aiheuttaneen menehtymistä

Normaalioloissa Suomessa menehtyy hoivakodeissa noin 400 asukasta viikossa.

Normaalioloissa Suomessa menehtyy hoivakodeissa noin 400 asukasta viikossa. (Kuvituskuva AOP)

Terveydentilaltaan hauraiden rokottamista tulee harkita tapauskohtaisesti.

KORONAVIRUS Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaan on ilmoitettu ensimmäiset kuolemantapaukset, jotka ovat tapahtuneet ajallisesti pian koronarokotteen antamisen jälkeen. Tapauksia on 25.1. mennessä ilmoitettu kolme ja niissä kaikissa potilaan epäillään menehtyneen sairauteen, joka hänellä on ollut jo ennen rokotteen saamista.

Tämänhetkisen tiedon mukaisesti rokotteen ei epäillä aiheuttaneen menehtymistä, eikä suosituksia rokottamisen suhteen olla muuttamassa. Koska tapauksia on vähän ja haittavaikutusilmoituksiin sisältyy salassa pidettäviä terveystietoja, viranomaiset voivat antaa tapausten yksityiskohdista lisätietoja vain niukasti henkilöiden yksityisyydensuojan varmistamiseksi.

Suomessa THL suosittelee, että saattohoitovaiheessa olevia henkilöitä ei rokoteta. Muutoinkin heikkokuntoisten, hauraiden henkilöiden rokottamisesta päätetään tapauskohtaisesti yhteistyössä hoitavan lääkärin, rokotettavan ja hänen omaistensa kanssa.

Juttuvinkki: Koronarokotteista ei ole ilmennyt yllättäviä haittavaikutuksia – iäkkäiden potilaiden menehtymisiä selvitetään Ruotsissa ja Norjassa

Suomessa iäkkäät hoivakotiasukkaat ovat suurelta osin saaneet ensimmäisen rokoteannoksen. Iäkkäiden hoivakotiasukkaiden riski menehtyä perussairauksiinsa lyhyelläkin aikavälillä on suuri. Normaalioloissa Suomessa menehtyy hoivakodeissa noin 400 asukasta viikossa. Koska rokottaminen koronavirusta vastaan ei estä sairastumista tai menehtymistä muihin sairauksiin, näitä menehtymisiä tulee tapahtumaan rokottamisen jälkeen.

Rokotteiden turvallisuusseuranta on jatkuvaa maailmanlaajuista toimintaa. Turvallisuustietoa kertyy esimerkiksi haittavaikutusilmoituksista, tutkimuksista ja julkaistusta kirjallisuudesta. Kertyvästä tiedosta etsitään signaaleja mahdollisista turvallisuusongelmista.

Myös Suomessa ilmoitetut haittavaikutukset ovat osa kansainvälistä turvallisuusseurantaa. Mikäli turvallisuusongelma tieteellisen arvioinnin jälkeen varmistuu, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.

Lue myös: Koronarokotteen toimituksissa suuria ongelmia – tehokkuutta yli 65-vuotiaille epäillään

Kommentoi Facebookissa