Entisen kaivoskylän ympäristössä aloitettiin timanttikairaukset – ”Tämä on oikein mukava tunne”

Lampinsaaren kyläaktiivina tunnettu Maija Isokääntä on varovaisen toiveikas meneillään olevien kairausten suhteen. – Toki mahdollinen kaivostoiminta otetaan ilolla vastaan, mutta ei sen tulematta jääminenkään ole tämän kylän loppu. Elämä jatkuu kaikesta huolimatta.

Lampinsaaren kyläaktiivina tunnettu Maija Isokääntä on varovaisen toiveikas meneillään olevien kairausten suhteen. – Toki mahdollinen kaivostoiminta otetaan ilolla vastaan, mutta ei sen tulematta jääminenkään ole tämän kylän loppu. Elämä jatkuu kaikesta huolimatta. (Kuva Anne Anttila)

Vihannissa uskotaan edelleen olevan paljon löytämätöntä malmia.

KAIVOSKYLÄ ”Olisihan se kerrassaan mahtavaa ja ennen kaikkea historiallista, jos Lampinsaaresta tulisi vielä kerran mainareitten oma kylä. Tämä mahdollisuus otetaan ilolla vastaan, mutta ei se toinenkaan vaihtoehto ole maailmanloppu.”

Näin sanoo Lampinsaaren kyläaktiivina tunnettu Maija Isokääntä. Aikoinaan vuonna 1992 malmin loppuessa päättyi myös kaivoskylän elinkaari.

Vielä tässä vaiheessa Raahen Vihannissa eletään hyvin maltillisia aikoja, vaikka itse Lampinsaaren kylällä puheet säästä ovat vaihtuneet mahdollisiin malmiesiintymiin.

– Eihän tämä mikään outo tilanne ole, sillä kylää ja sen ympäristöä on tutkittu jo aikaisemminkin uusien esiintymien toivossa. Varsinkin 1980-luvulla aluetta tutkittiin hyvinkin aktiivisesti, Isokääntä tietää kertoa.

Ja jos Vihannista löytyy jälleen kerran hyvälaatuista malmia, niin kaivoksen perustaminen tarkoittaisi maanalaista kaivosta – ei avolouhosta.

1950-luvulla Lampinsaareen taituroitiin ennätysajassa rautatie, vedettiin puhelinlinjat ja rakennettiin ensimmäiset asunnot sekä 86 metriä korkea kaivostorni.
1950-luvulla Lampinsaareen taituroitiin ennätysajassa rautatie, vedettiin puhelinlinjat ja rakennettiin ensimmäiset asunnot sekä 86 metriä korkea kaivostorni. (Kuva Outokumpu)

”Aikaisemmin raapaistu vain pintaa”

Nyt Vihannissa on päästy malminetsinnän suhteen kuitenkin tositoimiin, sillä malminetsintäyhtiö Norrbotten Exploration AB on aloittanut alueella timanttikairaukset. Kairausohjelma, joka keskittyy pääasiassa kolmeen lupaavimpaan kohteeseen, kestää vuoden 2020 maaliskuun loppuun saakka.

Kohteista yksi sijaitsee Lampinsaaren vanhan kaivoksen syväjatkeella. Kairaukset ovat alkaneet Kuuhkamosta eli alueelta, jossa varsinainen malmio on vielä löytämättä. Yhtiön tavoitteena on kairata yhteensä noin 5 000 metriä.

Malminetsintäyhtiö ei luonnollisestikaan voi luvata löydöksiä, mutta heidän mukaansa on mahdollista, että tähän saakka tehdyissä etsinnöissä on raapaistu vain pintaa.

– Nyt sopii olla varovaisen toiveikas, että historia toistaa itseään ja Vihanti nousisi jälleen kaivospaikkakunnaksi. Vihannin malmia on luonnehdittu laadultaan erinomaiseksi, joten jos louhintakelpoinen malmiesiintymä löytyy, niin tämä nostaisi paikkakunnan uuteen kukoistukseensa. Myös talouden kanssa kamppailevalle Raahelle kaivostoiminta olisi enemmän kuin tervetullut, eläkkeellä oleva kaivostyöläinen puhelee.

Malminetsintäyhtiö suorittaa Lampinsaaressa ja sen lähiympäristössä kairauksia, joiden tavoitteena on löytää louhintakelpoinen malmiesiintymä. Aika näyttää, tuleeko entisestä kaivoskylästä vielä uudestaan mainareitten tukikohta.
Malminetsintäyhtiö suorittaa Lampinsaaressa ja sen lähiympäristössä kairauksia, joiden tavoitteena on löytää louhintakelpoinen malmiesiintymä. Aika näyttää, tuleeko entisestä kaivoskylästä vielä uudestaan mainareitten tukikohta. (Kuva Anne Anttila)

”Maltti on valttia”

Myös Lampinsaaren kyläaktiivi Maija Isokääntä sanoo olevansa hyvin odottavalla kannalla.

– Taustalla on positiivinen mieli, mutta kyseessä on kuitenkin niin isot asiat, että maltti on valttia tässäkin lajissa. Olemme kuitenkin tyytyväisiä tähänastiseen toimintaan, joka on ollut malminetsintäyhtiön taholta rehtiä ja avointa.

Kairaukset aloittanut malminetsintäyhtiö Norrbotten Exploration AB järjesti kyläläisille avoimen tiedotustilaisuuden, jossa yritys muistutti, että vaikka malmiesiintymä löytyisikin, niin itse kaivostoimintaan on vielä pitkä matka.

Kairaukset järjestävä yhtiö ei pysty rakentamaan itse kaivosta, mutta sen pääasiallinen tavoite on kuitenkin etsiä, löytää ja jalostaa esiintymä myyntikuntoon.

Lue myös: Uuden elämän saanut kaivoskylä kätkee Suomen halvimmat asunnot – ”Omakotitalollakin vain 20 000 euron hintalappu”

Kommentoi Facebookissa