OPISKELU Korkeakouluopiskelijoista lähes puolet kokee, että opintojen vaatima työmäärä on lisääntynyt koronaepidemian aikana. Opintotaakan kasvamisesta kertovat varsinkin yliopistossa opiskelevat 18–22-vuotiaat naiset ja ammattikorkeakoulussa opiskelevat 18–26-vuotiaat naiset.
Yhteensä 70 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokee, että opiskelu on vaikeutunut koronaepidemian aikana. Samaan aikaan kuitenkin joka viides kyselyyn vastannut kertoo, että opiskelu on hieman helpottunut.
Yli puolet korkeakouluissa opintojaan suorittavista kertoo yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Yksinäisyys koskettaa etenkin 18–22-vuotiaita yliopistossa opiskelevia naisia, joista jopa kolme neljästä on kokenut yksinäisyyttä aiempaa enemmän.
– Toiset opiskelijat kokevat etäopiskelun vaikeuttaneen opintoja ja lisänneen yksinäisyyttä. Toiset opintojaan suorittavat ovat puolestaan saaneet uutta motivaatiota opiskeluun ja lisää vapaa-aikaa. Alustavien tulosten mukaan yksinäisyyden lisääntymistä ovat kokeneet useammin yksin asuvat kuin perheelliset, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Suvi Parikka.
– Meidän on selvitettävä yksinäisyyden kokemuksen ja psyykkisen kuormittuneisuuden välistä yhteyttä. On tärkeää tarkastella psyykkisen hyvinvoinnin suojatekijöiden eli sosiaalisten verkostojen vaikutusta. Tästä saamme tutkimustuloksia loppuvuodesta, Parikka jatkaa.
Koronaepidemia on vaikeuttanut korkeakouluopiskelijoiden taloudellista tilannetta. Lähes 40 prosenttia kokee, että oma taloustilanne on heikentynyt vähintään jonkin verran. Toisaalta noin puolet korkeakouluopiskelijoista ei ole havainnut muutoksia toimeentulossaan. Ammattikorkeakouluopiskelijat katsovat taloudellisen tilanteensa heikentyneen yliopisto-opiskelijoita useammin.
– Heikentyneen taloudellisen tilanteen taustalla on ainakin epidemian takia vaikeutunut työllisyystilanne. Lomautukset yleistyivät merkittävästi ja opiskelijoiden kesätyötilanne on ollut huono, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Laura Kestilä.
Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat myös yleistyneet merkittävästi, ja tyttöjen ja poikien väliset erot ovat ahdistuksen kokemuksessa suuret, kertovat puolestaan keväällä tehdyn Kouluterveyskyselyn 2021 ensimmäiset tulokset.
Niiden 8.- ja 9.-luokkalaisten osuus, jotka kertoivat kevään kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta, on lisääntynyt merkittävästi aiempiin Kouluterveyskyselyihin nähden. Vuoden 2021 kyselyssä kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta raportoi 19 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista. Tytöt kokivat ahdistuneisuutta huomattavasti yleisemmin kuin pojat.
Tytöt ovat olleet poikia enemmän huolissaan pandemiasta, erityisesti läheisten sairastumisen mahdollisuudesta. Etäopiskelu ja rajoitustoimet ovat vaikuttaneet tyttöihin poikia voimakkaammin.
– On tärkeää selvittää ahdistuneisuuden taustatekijöitä ja löytää ne oppilasryhmät, jotka ovat kaikkien haavoittuvimpia. Tästä saamme lisää selvyyttä, kun kyselyn aineistoa ryhdytään analysoimaan tarkemmin syksyllä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.
Myös itsensä yksinäiseksi tuntevien 8. ja 9. luokan oppilaiden osuus on kasvanut viime vuosina. Tytöt tunsivat itsensä myös yksinäisiksi yleisemmin kuin pojat. Nuoret kokivat lisäksi terveytensä aiempaa heikommaksi.
– Suurin osa nuorista pärjää hyvin pandemian jälkeenkin. Koulujen yhteisöllinen tuki ja erilainen ryhmä- ja harrastetoiminta tukevat paluuta tavallisempaan ja ikävaiheen mukaiseen arkeen, arvioi Aalto-Setälä.
THL:n ja Kelan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden kyselytutkimus toteutettiin helmi-maaliskuussa 2021. Tutkimukseen kutsuttiin noin 12 000 satunnaisesti valittua 18–34-vuotiasta perustutkinto-opiskelijaa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista.
Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyyn vastasi 109 138 perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilasta, 94 383 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta, 47 410 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa sekä 23 234 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa.
Kommentoi Facebookissa